Lue keskustelun säännöt.
Miksi lähdit facebookista?
10.01.2014 |
Facebookin käytön lopettaneet, miksi lähditte? Minä lopetin tilini, koska alkoi ahdistaa. Jengi kuvittelee ihmissuhteet paljon läheisimmiksi kuin ne ovatkaan. Paras oli yksi kaheli, joka haukkui mut, koska "joutui facebookista lukemaan raskaudestani". Ilman facebookia ei olisi kuullut mistään, koska emme ole enää vuosiin olleet tekemisissä muuten. Heippa, ei jää ikävä. Miten muut? Vai vieläkö olet facebookissa?
Kommentit (12)
Eli siis kaikki on toistaiseksi hyväksynyt kavereikseen jengiä, jotka eivät ole ystäviä, eikä edes kavereita. Jep,jep.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomasin, että siellä ei ollut ketään jota oikeasti kiinnostaisi kommenttini. Yksityisyys asetuksia sai kokoajan tarkkailla. Jännää kun lähdin sieltä en tuntenut mitään kiinnostusta enää koko asiaan enkä ole yhtään kaivannut sinne.
Helpompi olla kokonaan erossa ihmisistä jotka eivät oikeasti minusta piitanneet.
En ole vielä lähtenyt, mutta olen sitä miettinyt. Syynä se että facebook ei ole vuosien varrella millään tavalla edistänyt ystävyyssuhteitani (tai mitään muutakaan, kuten uraa). Ne, jotka ovat oikeasti läheisiä, ovat sitä ilman facebookiakin. Ja etäisemmät tutut pysyvät sellaisina huolimatta siitä kuinka paljon tykkäilyä tai kommentointia meidän välillä on facebookissa. Huom minulla on noin 50 fb-kaveria eli ihan ketä tahansa en ole sinne edes huolinut. No, tuskin sieltä vielä pois lähden mutta taidan nyt lopettaa aktiivikäytön.
Itselläni ei ole koskaan ollut fb-profiilia. Se systeemi ei kertakaikkiaan jaksa kiinnostaa, eikä sellaiseen olisi edes aikaa. Netti on pahin aikarosvo, mitä tiedän.
Jos minun tarvitsee pitää yhteyttä omaisiin ja tuttaviin, se onnistuu s-postin kautta. Se riittää.
[quote author="Vierailija" time="11.01.2014 klo 04:23"]
Eli siis kaikki on toistaiseksi hyväksynyt kavereikseen jengiä, jotka eivät ole ystäviä, eikä edes kavereita. Jep,jep.
[/quote]
Eikö sulla muka kaveripiiri muutu? Mä aloitin feissin käytön 2007 ja sen jälkeen useampikin tuolloin läheinen on muuttunut etäiseksi (exän sisko esimerkiksi tai silloiset opiskelukaverit). Ihan luonnollista ainakin dynaamisessa elämänvaiheessa, kun valmistutaan, sijoitutaan työelämään, perustetaan perhe - 7 vuotta on törkeän pitkä aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin siellä niin monta vuotta, että kaverilista oli täynnä entisiä deittejä, ex-poikaystävien sukulaisia, unohtuneita opiskelukavereita, ex-työkavereita ym. ihan turhaa porukkaa. Mietin siivotako lista vai poistua koko palvelusta ja valitsin jälkimmäisen.
Kun pääsiskin kokonaan eroon, mutta opiskelutehtävät jaetaan fb:n kautta ja siellä myös chattikeskustelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poistuin oman henkisen hyvinvointini takia. Alkoi ärsyttämään ihmisten provosoiminen ja se, että oli ns. "pakko" pitää joitakin henkilöitä kavereissa tai hyväksyä heidän kaveripyyntönsä vasten tahtoani. Estääkään en näitä henkilöitä voinut, koska olisivat voineet kuulla päivityksistäni jonkun yhteisen kaverimme kautta. Sain jopa kerran hirveät huudot, kun en hyväksynyt erään tuttuni kaveripyyntöä. Näin on elämäkin valoisampaa.
No alkoi oikeasti hävettämään että vaikka kerroin jotakin erikoista niin kukaan ei tykännyt tai kommentoinut paitsi yksi sukulainen ja mieheni välillä. Itse kyllä kommentoin ja tykkäilin jokapäivä. No ehkä otin asian liian raskaasti mutta olen oikeassa elämässäkin todella yksinäinen niin Facebookissa se oma luuserimaisuus oikein korostui. Minua alkoi suututtaa ja masentaa kun kirjoituksiani ei juurikaan noteerattu. Poistin siis sivuni koska otin Facebookin liian vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Informaatiotulva on muutenkin niin suuri, koska luen säännöllisesti RSS-feedejä ja joskus tätä AV-palstaa. En kaipaa sitä lisäinformaatiotulvaa, mikä Facebookista tulee. Ja kun aikaa on rajallisesti, en kuitenkaan ehtisi siellä käydä. Minulla ei ole sellaisia tarpeita, joita Facebook voisi täyttää. Kokeilin, mutta ei ollut minun juttuni.
[quote author="Vierailija" time="10.01.2014 klo 16:10"]
No alkoi oikeasti hävettämään että vaikka kerroin jotakin erikoista niin kukaan ei tykännyt tai kommentoinut paitsi yksi sukulainen ja mieheni välillä. Itse kyllä kommentoin ja tykkäilin jokapäivä. No ehkä otin asian liian raskaasti mutta olen oikeassa elämässäkin todella yksinäinen niin Facebookissa se oma luuserimaisuus oikein korostui. Minua alkoi suututtaa ja masentaa kun kirjoituksiani ei juurikaan noteerattu. Poistin siis sivuni koska otin Facebookin liian vakavasti.
[/quote]
Vähän sama juttu. Minulla oli tosi vähän kavereita ja niistäkin iso osa sellaisia "turhia", joihin ei oikeassa elämässä tule oltua missän yhteydessä.
Yksi tuttu hakkeroi tilini, luki kaikki yksityisviestini ja alkoi pommittaa kavereitani ja sukulaisiani häirikköviesteillä. Lopetin siis tilini.