Luokanopettajaksi

suoraansanotuna: on. Ensinnäkin kasvatustieteelliseen luokanopettajaksi opiskelemaan pääseminen on nykyään vaikeampaa kuin esim. lääkikseen pääseminen, koska halukkaita on PALJON. Et siis välttämättä pääsis edes ensimmäisellä tai toisellakaan yrittämällä ja no, sinun iässäsi ei enää paljon vuosia ole hukkaan heitettävänä. Työ on henkisesti todella kuluttavaa, ei niinkään oppilaiden takia vaan enemmänkin oppilaiden vanhempien, suurten luokkakokojen ja riittämättömyyden tunteen takia. Huomattavasti rankempaa ja kuluttavampaa kuin ehkä osaisi ulkopuolinen kuvitellakan. Lisäksi vakipaikkojen saaminen on nykyään älyttömän vaikeaa, kun työhön palkataan epäpäteviä ihmisiä pätevien sijaan.

Sairaanhoitajalla on paljon kehittymismahdollisuuksia ja mahdollisuuksia työskennellä hyvinkin erilaisissa paikoissa, mutta luokanopettajana et oikeasti voi tehdä juurikaan muuta kuin opettaa niitä samoja asioita vuodesta toiseen lapsille. Siinä ei paljoa ylennytä tai kehitytä ammatillisesti, saatika valita uusia haastavia työskentelykohteita.

Työkaverini vaimo aloitti 40-vuotiaana opettajaopinnot. Nyt hän on tehnyt alan töitä jo yli 10 vuotta. Eli et ole missään tapauksessa liian vanha opiskelemaan opettajaksi. Sinun kannattaa kuitenkin miettiä, haluatko opettajan työtä todella: keskustella jatkuvasti vanhempien kanssa, joille mikään ei kelpaa ja joiden lapsissa ei ole mitään vikaa. Tai yrittää pitää työrauha luokassa, jossa on 25 oppilasta, joista ainakin 5 on jokin käyttäytymiseen vaikuttava diagnoosi.

Kakkonen nyt maalailee piruja seinille. Opiskelemaan on "vaikea" päästä, mutta luvut eivät kerro totuutta. OKL on juuri niitä aloja, joille hakee niitä "sisäisiä opettajia", jotka ovat hädintuskin peruskoulun läpäisseet. Lääkikseen hakee vain oikeasti hyviä ja fiksuja. Sen sijaan okl:n hakijoista karkeasti kolmasosa on sellaisia, että niiden valitsemista voi edes harkita. Kaikki tuntemani fiksut tyypit ovat okl:ään päässeet ekalla tai viimeistään tokalla hakukerralla. Ei se mitään rakettitiedettä ole sinne päästä. Toki, ei se helppoa ole, muttei ne luvut kerro kaikkea.

Mitä itse opiskeluun siellä tulee, niin sitä ei voi verrata muihin yliopistoaloihin. Äärimmäisen helppoa, jos ei pelkää esiintymistä.

Työ on minusta mukavaa. Puolensa ja puolensa, mutta itse koin kyllä edellisen alani paljon vaikeampana ja stressaavampana.

Puhumattakaan kolmesta hyvästä puolesta: kesä-, heinä- ja elokuu

Ap kiittää. Olen siis opiskellut koko ajan työni ohessa.... Nytkin opiskelen kehittämistä ja johtamista. Mutta nyt tuntuu, että elämä menee hukkaan tällä alalla.

Opettajan työstä en juurikaan muuta tiedä kuin sen, mitä olen nähnyt tässä omien koululaisten myötä. Uskon ettei työ ole ruusuilla tanssimista.

Opettajan työ ei ole esiintymistä, kommentoisin tuohon nelosvastauksen. Se voi kokemattomasta siltä tuntua, mutta ei ole totuus. Aineenope itse olen.

Toki voit, ap, vaihtaa alaa!

Kaksi tuttavaa opiskelee OKL:ssa ja ovat molemmat erittäin fiksuja sekä lukiosta hyvät paperit saaneita. Pääsykokeet ovat vaativat, mutta niin kuuluu ollakin.

Opiskelijoina on aloittanut yli 40-vuotisiakin, joteen toteuta vaan haaveesi, ap.Olen myös sairaanhoitaja, alan vaihto mielessä.

Toimin joskus opettajana enkä viihtynyt ketjussa em. syistä. Ammatissasi, jollet ole täysin rikki ja perhe vastaan, vaihtaisin rohkeasti maisemaa esim. Norjaan ja Britteihin. Kielen opiskelua ja laadullisempaa työtä tarjolla.

Hanki opettajan pätevyys ja ryhdy opettamaan sairaanhoitoa AMK:ssa? :)

[quote author="Vierailija" time="03.01.2014 klo 17:26"]

Hanki opettajan pätevyys ja ryhdy opettamaan sairaanhoitoa AMK:ssa? :)

[/quote]

tässä on oikeasti ideaa! Tammikuussa alkaa haku opettajan pedagogisiin opintoihin esim. Jamkissa Jyväskylässä. Helppo tie pätevöityä opeksi!

Kiitos jälleen ;) Perhe ei lähde ulkomaille... se ei siis tule kysymykseen. Ja eihän se työ siitä kuitenkaan muuksi muuttuisi.

Opiskelen tällä hetkellä tutkintoa jolla saa opettaa amkssa. Pitäisi vielä suorittaa pedagogiset opinnot lisäksi. Mutta jotenkin mieluummin vaihtaisin nyt kokonaan alaa kun vielä mahd. Ettei sitten kiikkustuolissa kaduta.

Jos kutsumusta on alalle, niin hae ihmeessä! Opettajan työ on raskasta, mutta myös antaa paljon. Pitkät lomat on suuri etu, samoin lyhyet työpäivät (opetustunnit klo.8-14). Tietysti muuhunkin menee aikaa. Itse tykkään suunnitella ja valmistella tunnit kotona iltapäivisin ja iltaisin. Myös kokeet korjaan pääsääntöisesti kotona.

Oppilasaines on tosiaan nykyään haastavaa ja vanhemmissa on aina niitä hankalia tapauksia, mutta oikealla asenteella pääsee jo pitkälle. Mielestäni tässä ammatissa niitä hyviä puolia on paljon enemmän kuin huonoja :)

Luokanopettaja

ps. vinkkinä... jos pääset opiskelemaan niin valitse yhdeksi sivuaineeksi tekninen työ. Viransaanti on silloin paljon helpompaa ;) 

Siinä vaiheessa opetteja ja opettajan oppilaat on hukassa jos ammatillisesti ei kehitytä. Haasteet ja monipuolisuus on jokaisesta opettajasta itsestään kiinni. Myös opetettavissa asioissa tapahtuu muutosta ja lisää mielenkiintoa ovat tuoneet erilaiset mediat ja tekniset laitteet. Maailma kehittyy, lasten tarpeet muuttuvat, opetettavat asiat muuttuvat jne jne. Näkökulmasi on aika negatiivinen, vaikka se sisältää myös osin totuuksia. 

T: ope X

Vierailija kirjoitti:

Jos kutsumusta on alalle, niin hae ihmeessä! Opettajan työ on raskasta, mutta myös antaa paljon. Pitkät lomat on suuri etu, samoin lyhyet työpäivät (opetustunnit klo.8-14). Tietysti muuhunkin menee aikaa. Itse tykkään suunnitella ja valmistella tunnit kotona iltapäivisin ja iltaisin. Myös kokeet korjaan pääsääntöisesti kotona.

 

Oppilasaines on tosiaan nykyään haastavaa ja vanhemmissa on aina niitä hankalia tapauksia, mutta oikealla asenteella pääsee jo pitkälle. Mielestäni tässä ammatissa niitä hyviä puolia on paljon enemmän kuin huonoja :)

 

Luokanopettaja

 

ps. vinkkinä... jos pääset opiskelemaan niin valitse yhdeksi sivuaineeksi tekninen työ. Viransaanti on silloin paljon helpompaa ;) 

Hei, tässä yksi ammatista kiinnostunut. Keskustelusta on jo aikaa, mutta jos joku näkee tämän kommentin kuitenkin.

Koen, että mussa on ainesti kaikin tavoin olla/lähteä opiskelemaan LO:ksi, mutta huolettaa omalla kohdalla vain se, ettei mulla juurikaan ole kokemusta lasten kanssa olemisesta. Toki harjoitusta tulisi opintojen aikana mutta voiko se olla jopa este päästä opiskelijaksi hakutilanteessa?