Millaista on olla sinkku 40+ ikäisenä? Kokemuksia, kertokaa?

Kaikilla on kipunsa ja menneisyytensä..... fiksuja,vapaita miehiä on todella vähän...

...täytyy sanoa, että miestarjonnan laatu on aika heikkoa nykyisellään aikuiselle naiselle. Äläkä ainakaan bongaile netistä ketään, täynnä ulkomaalaisia huijareita tai muuten vaan avuttomia...parhaiten onnistut jonkun rakkaan harrastuksesi parista löytämään jonkun tai sitten töistä. Muista pitää itsestäsi kiinni!!

Kaikkeen saa juuri sitä mitä pyytää. Jos olet kypsymätön ja epävarma, saat varman loisen. Jos ajattelet ja pidät hyvänä ihmisiä, sellaisia ihmisiä saat. Ikäsi ei ole mikään kynnyskysymys.

No käytännössä joudut antamaan heti eka treffeillä ja muniin kannattaa käydä kiini jo baarissa jos pääset edes lähelle.

Olen 39 v. Ollut sinkku 4,5 vuotta. Nautin sinkkuelämästä, saa tehdä juuri niin kuin tykkää. Ei ole paineita löytää miestä, kun lapsetkin on jo tehty. Suurin osa ikäisistäni miehistä on epätoivoisia ja haluavat pikaisesti kyhätä suhteen kasaan. Haluavat varmuuden mitä pikimmin, että nyt sitten seurustellaan. Rauhaksiin tutustuminen ei heitä innosta.

Hyviä vapaita miehiä kai on, mutta mistähän niitä löytäisi. Netti ei ole mun mieleen, koska siellä jokainen luo oman mielikuvansa toisesta muutaman sanan ja kuvan perusteella. Ensi treffien jälkeen pitäisi osata jo sanoa, onko meissä pariainesta. Ravintoloissakaan kunnon miehiä ei ole pilvin pimein.

Mutta seksisuhteen saaminen ei ole vaikeaa. Nuoremmat miehet pörrää ympärillä, heitä saisi helposti jos haluaa. Itselläni on yksi juuri eronnut mies kaverina, jonka kanssa voi harrastaa hyvää seksiä. Kummallakaan ei ole sitoutumisvaatimuksia, mikä sopii mulle.

[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 23:22"]Kaikilla on kipunsa ja menneisyytensä..... fiksuja,vapaita miehiä on todella vähän...

[/quote]

Harvoinhan ne fiksut vapaana ovat...

Itse olen ollut nyt pari vuotta sinkkuna, lapset, 3 kpl, vielä pieniä. Ikää 40v. Tarjontaa on ollut paljon, etupäässä hieman nuorempia kuin itse olen, n. 35+. Moni lapseton mies on ollut valmis myös vakavampaan suhteeseen. Ongelma on se että minulle ei enää kelpaa ihan kuka tahansa. Itse asiassa olen erittäinkin ronkeli nykyään miesten suhteen. Tiedän mitä haluan ja sen myös aion vielä saada. Enää tässä iässä en ala kouluttamaan ketään ja tiedän miten asiat toimivat, joten supermiestä odotan edelleen. :)

Kurjaa on se että baarielämä ei juurikaan jaksa kiinnostaa mutta se tuntuu olevan niitä harvoja paikkoja joissa miehiä tapaa ja missä niiden kanssa pääsee juttelemaan. Vähän vaikeampaa se on tuolla arjen keskellä ruokakaupassa.. 

Niin ja nelikymppisenähän nainen on parhaimmillaan. Ja sen tuntuu tietävän myös monet miehet. :) Eli ei hätää, vielä sinäkin onnesi löydät, ihan varmasti. 

Olen 40 + ja ehdin eron jälkeen olemaan sinkkuna pari vuotta. Itse koin kyllä ravintolaillat aika ahdistaviksi, tosi vaikea oikeasti tavata ketään. Nykyisen mieheni tapasin sitten ihan muissa kuvioissa, yhteisten tuttujen kautta.

Deittailu on kyllä aika erilaista nyt. Toisaalta parempaa, koska osaa nauttia kaikesta ihan eri tavalla ja osaa antaa kaikelle eri lailla tilaa kun ei ole mikään "kiire" minkään perheenperustamisen kanssa. Toisaalta hankalampaa, kun molemmilla on takana omat erot ja niiden tuomat "traumat". Lisäksi lapset ja exät tuo tähän ihan oman kuvionsa.

En ole ap, mutta kysyn että onko "markkinoilla" vähän ns. hyviä miesehdokkaita? Itse kuulin, että hyviä miehiä olisi vähän ja naisia paljon esim. netissä.. 

Minä olen 40 ja ollut aina sinkku, eli vanhapiika. Vittumaistahan tämä on. Enää ei huvita baaritkaan, joten olen ollut selibaatissa 9 vuotta jo. Ja olen hyvin seksuaalinen ihminen. Nettideiteissä olen pari kertaa kokeillut parisuhdetta etsiä, mutta vastanneet on aina olleet tavalla tai toisella täysiä sekopäitä: alkoholisteja, mielenterveyssyistä eläkkeellä tms. Tai sitten jotain elättäjää etsiviä pakolaisia. Ei kiitos, mieluummin Kaalimadon kanssa, vaikka sekin vituttaa. 

Omaa asiaani vielä vaikeuttaa, että koska minulla ei ole lasta, haaveilen vielä sellaisestakin. Ymmärrän, että se aika on jo ohi, ja ottaisin myös miehen joka ei enää lasta halua, jos olisi muuten fiksu, mutta eipä tahdo löytyä mitään. Kaunis en valitettavasti ole koskaan ollut, päinvastoin aika jumalattoman ruma :(

10: ymmärrän sinua, mutta aika vaikea yhdistelmä on sinulla tarjolla :D Itse 40v sinkkumies nykyään, lapsi 13v ja nyt pari vuotta tullut oltua virallisesti yksin, henkisesti jo kylläkin kauemmin. Itse koitan hakea tällä hetkellä jonkinlaista henkisempää yhteyttä tai seuraa koska satunnaista pelkkää seksiä on kyllä tarjolla jos haluaa. Niin itseäni vanhemmista kuin nuoremmistakin, mutta ei se elämäni tarpeita täytä. Usko suureen, mullistavaan rakkauteen on mennyt, mutta jonkinlaista yhdessäolon ihanuutta sitä silti toivoo edelleen ..

[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 23:57"]

En ole ap, mutta kysyn että onko "markkinoilla" vähän ns. hyviä miesehdokkaita? Itse kuulin, että hyviä miehiä olisi vähän ja naisia paljon esim. netissä.. 

[/quote]

LOL

Se kumpia on vähemmän - hyviä miehiä vai hyviä naisia - riippuu varmaan aikalailla siitä kysytäänkö asiaa mieheltä vai naiselta... Ja erityisesti itsessään kukaan ei näe mitään vikaa, vaan pitää suorastaan ihannekumppanina.

Mutta 40+ varmaan jo tietää, ettei se ihan niin ole. 

Ihan samalla tavalla on vapaana fiksuja, eronneita miehiä kuin naisiakin. :D Sehän riippuu ihan susta itsestäsi, miten fiksun löydät.

Olin uusiosinkku 36-42-vuotiaana. Seitsemän vuotta oli pitkä aika ja varsinkin juhlapyhät kurjia kaksin lapseni kanssa (joulut uudetvuodet jussit pääsiäiset jne). menetin jo toivoni. En käynyt paljon missään, joten tapaamismahdollisuudet olivat vähissä. Ainoa toivoni oli joku tutuntuttu. Tavallaan miehen löytäminen randomilla tuntui aika epätodennäköiseltä. Ajatus täysin vieraasta miehestä myös. 

Minulla kävi uskomaton tsägä 42-vuotiaana. Löysin kaltaiseni ihmisen aivan läheltä, randomilla, mutta meillä on yhteisiä tuttuja kuitenkin, joten ei ihan "vieras". Hän oli lapseton. Perustinne siis vielä yhteisen perheen. 

Totuus on se, että sinkkumarkkinat tuossa iässä ovat rajalliset. Olin timmi ja nuorekas mimmi just 36- vuotiaana. Silti esim nettideiteissä minulle vastasivat viiskybäset "papparaiset".  Miehet halevat itseään nuorempaa seuraa, mikä hankalottaa tilannetta. Minun mieheni on ikäiseni, tukka päässä, hoikka.