Lue keskustelun säännöt.
Te, joiden lasten isä käyttää väkivaltaa
05.10.2020 |
Oletteko saaneet mistään oikeasti apua? Olen ihan lopussa, kaikki mahdolliset perhepalvelut olen käynyt läpi ja ainoa 'apu' on lässytystä, miten mun pitäisi vahvistaa itseäni niin, ettei väkivalta pääse ihon alle. Mutta kun en oikeasti kestä enää, tärisen ja itken ja itken ja itken ja en tiedä mitä tehdä. En kestä tätä tilannetta enää. Tiedän ihan faktana, että mun ei ole mahdollista 'oppia uutta reagointitapaa' ja se tuntuu oikeastaan yhdeltä väkivallan teolta vaan lisää, että tällaista vaaditaan.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just se. On vaan ne isän oikeudet. Ja kun olen ryhtynyt puhumaan väkivallasta, se onkin mustamaalaamista.
Minkälaisesta väkivallasta on kyse?
En ole ikinä törmännyt väkivallan hyväksyntään, missään lastensuojelun alaisessa toiminnassa... Eikö perheellä ole lasten suojelun asiakkuutta? Voit tehdä ilmoituksen itse nimettömänä omien lasten hyvinvoinnista.
Jos asioita käsittelee vaan anonyymisti ei todellista apua saa. Turvakoti on myös hyvä vaihtoehto. Varaudu siihen että sossu vaatii eron tai huostaanoton. Lapset voivat tavata jatkossa valvotusti toista vanhempaa.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä törmännyt väkivallan hyväksyntään, missään lastensuojelun alaisessa toiminnassa... Eikö perheellä ole lasten suojelun asiakkuutta? Voit tehdä ilmoituksen itse nimettömänä omien lasten hyvinvoinnista.
Jos asioita käsittelee vaan anonyymisti ei todellista apua saa. Turvakoti on myös hyvä vaihtoehto. Varaudu siihen että sossu vaatii eron tai huostaanoton. Lapset voivat tavata jatkossa valvotusti toista vanhempaa.
Nämä siis tapauksissa joissa on vakavaa henkistä /fyysistä väkivaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Wut? Oikeastiko? Eihän tossa ole mitään järkeä. Turvakotiin mars.
En nyt ymmärrä aloitusta ollenkaan. Väkivalta on rikos. Miten kukaan käskisi sietämään rikoksia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivusta seuranneena olen huomannut, että osa puolisoista lähtee tuohon henkinen väkivalta syyttelyyn ilman mitään perusteita, vaiika takana on oma paha olo.
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seuranneena olen huomannut, että osa puolisoista lähtee tuohon henkinen väkivalta syyttelyyn ilman mitään perusteita, vaiika takana on oma paha olo.
Voisit ehdottaa heille parisuhdeterapiaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on henkisestä väkivallasta, ei fyysisestä.
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seuranneena olen huomannut, että osa puolisoista lähtee tuohon henkinen väkivalta syyttelyyn ilman mitään perusteita, vaiika takana on oma paha olo.
Sivusta seurannut ei voi tietää totuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä voit itse lähteä eikä kukaan voi sinua siinä estää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse on henkisestä väkivallasta, ei fyysisestä.
Kannattaa lähteä. Mä en saanut mitään tukea, kun oli sekä fyysistä että psyykkistä väkivaltaa. Kaikki psykologit vaan käskivät jaksaa ja olisivat mulle määränneet lääkkeitä vaikka mies olisi niitä tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on henkisestä väkivallasta, ei fyysisestä.
Kannattaa lähteä. Mä en saanut mitään tukea, kun oli sekä fyysistä että psyykkistä väkivaltaa. Kaikki psykologit vaan käskivät jaksaa ja olisivat mulle määränneet lääkkeitä vaikka mies olisi niitä tarvinnut.
Mitä tuollaisessa tilanteessaihmiset odottavat ”avuksi”? En ymmärrä miten kukaan ulkopuolinen, oli sitten mikä koulutus hyvänsä, voisi ”auttaa”! Jos itse on päättänyt jatkaa suhteessa jossa toinen käyttää väkivaltaa, niin mitä joku ulkopuolinen voi tehdä asialle? Mikä on se apu mitä nämä ihmiset toivovat/ odottavat? Varmaan että se välivalta loppuisi tietysti, mutta eihän se ole edes realistinen toive kun se väkivallan käyttäjä ei ole ”avun” kohteena, vaan uhri!
Lähtemiseen voi tarvita apua. Se on raskas prosessi ja voi vaatia läheisten, ystävien ja ammattilaisten apua.
Olen ihan varma, että jos astut turvakodin ovista lasten kanssa sisään, kukaan ei jätä sinua vaille mitään apua. Kerrot, itket ja sanot, ettet selviä ja jaksa ja että pelkäät lasten ja itsesi puolesta. Sen jälkeen asiat alkavat järjestyä! Ei tarvitse selvitä yksin, mutta ensimmäisen askeleen pitää ottaa itse eli lähteä. Tsemppiä ja voimia!
Kauhea h*lvetti hakea apua ja varsinkin saada apua tai että siitä saadusta avusta olisi hyötyä.
Henkistä väkivaltaa on lähes mahdotonta todistaa. Mikä painajainen.
Kesti 4 vuotta ja 5 eri oikeusprosessia, että saimme lapsille edes valvotut tapaamiset. Heti kun esikoinen oli 12v niin siihen loppui hänellä ja kahdella nuoremmalla ne valvotutkin. Ei enää isää elämässä kenelläkään.
Muutettu ollaan toiselle puolen Suomea ja on turvakiellot yms. Nyt elämä on alkanut lapsilla.
Vierailija kirjoitti:
Sivusta seuranneena olen huomannut, että osa puolisoista lähtee tuohon henkinen väkivalta syyttelyyn ilman mitään perusteita, vaiika takana on oma paha olo.
Jos sen pahan olon takana onkin juuri se puolison harrastama henkinen väkivalta? Ulkopuolisen on hyvin harvoin mahdollisuus nähdä, mikä on parin todellinen suhde, silloin kun ketään muuta ei ole paikalla.
Ihmisten edessä voidaan esittää ihan mitä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse on henkisestä väkivallasta, ei fyysisestä.
Kannattaa lähteä. Mä en saanut mitään tukea, kun oli sekä fyysistä että psyykkistä väkivaltaa. Kaikki psykologit vaan käskivät jaksaa ja olisivat mulle määränneet lääkkeitä vaikka mies olisi niitä tarvinnut.
Mitä tuollaisessa tilanteessaihmiset odottavat ”avuksi”? En ymmärrä miten kukaan ulkopuolinen, oli sitten mikä koulutus hyvänsä, voisi ”auttaa”! Jos itse on päättänyt jatkaa suhteessa jossa toinen käyttää väkivaltaa, niin mitä joku ulkopuolinen voi tehdä asialle? Mikä on se apu mitä nämä ihmiset toivovat/ odottavat? Varmaan että se välivalta loppuisi tietysti, mutta eihän se ole edes realistinen toive kun se väkivallan käyttäjä ei ole ”avun” kohteena, vaan uhri!
Ihan tosissani kysyin mikä teitä auttaisi? Voisitteko kertoa? Eihän sitä osaa auttaa jos ei edes tiedä mitä toinen toivoo!
Niin se on. Mä ilmoitin miehen seksuaalirikoksesta pientä lasta kohtaan ja mua vain syyllistettiin että "painan nappuloita" ja saan poliisit ja kaikki toimimaan... Ja naureskelivat miehen kanssa kun mies kerjäsi seksiä pari viikkoa synnytykseni jälkeen.
Niin se vain menee, ne on siellä vaan näön vuoksi