Unelma-anopin ominaisuudet?
Millainen on unelma-anoppi?
a) itsenäinen töitä tekevä ja einesruokia tarjoava
b) lastenlapsia hoitava ja hyväkuntoinen, mutta arvosteleva
c) itsenäinen eläkkeellä ja ei jaksa hoitaa lastenlapsia
Kommentit (16)
Ihan saa olla sellainen kuin on. Arvosteleva ihminen ei tietenkään ilahduta.
e) itsenäinen töitä tekevä ja myös hyviä ruokia kokkaava.
A. Hoidan itse lapseni, eivät kuole jos mummu joskus tarjoaa eineksiä.
Ei opasta miniaa millaan tavalla
Ei puutu minian tekemisiin
Osaa pitaa suunsa kiinni
Hoitaa lapsenlapsia vaikka koko viikon
Ostaa hyvia lahjoja, ipadeja ja muuta
Antaa minialle kateista useasti
Jos sairastuu, vaivaa muita sukulaisia, ei miniaa
Ei pyyda poikaansa pieniin korjaushommiin vaan maksaa ammattilaiselle
Ei tuppaa minian kotiin vierailemaan
Jos tuppaakin niin sitten tuo ruokansa ja juomansa mukanaan
Asuu senverran kaukana ettei tarvitse nahda kuin silloin kun vie lapsia hoitoon
Aito. Millainen tahansa kävisi, kunhan olisi sitä rehellisesti ja avoimesti.
Minun anoppi ei ole unelma vaan ihan totta.
On vielä töissä ja viikottain näkee lastamme. Retkeilee ja pitää yökylässä jos tarve tai lapsi (mummo itse) haluaa.
Tekee hyvää perusruokaa ja toisinaan einestä, maailman paras leipuri.
Useinkin kysyy miten voin ja mitä kuuluu. Hänelle uskaltaa myös puhua parisuhde asioita, ei ole leijonaemo pojalleen.
Ihana anoppi <3
Asuu samalla paikkakunnalla, kunhan ei ihan naapurissa.
On töissä tai eläkkeellä.
Hoitaa voimiensa mukaan lapsia silloin tällöin muutaman tunnin ajan. Välillä voi olla pidempään hoitamattakin, mutta jos lapsiperheelle tulee jotain yllättävää miettii, että voisiko olla avuksi.
Ei tarvitse ottaa lapsia yökylään.
Ei tavitse antaa lahjoja. Halaus riittää, tai kortti tai pieni itsetehty muisto, jos kuitenkin tahtoo antaa.
Tekee yhdessä lasten kanssa jotain järkevää.
Opettaa lapsia esim leipomaan, lukemaan tai pyöräilemään.
Ei katsele koko ajan teeveetä kun tulee käymään.
Ei hauku lapsia.
Ei hauku miniää.
Ei hauku poikaansa.
-Ei kontrolloiva
-Ei ilkeä
-Ei määräilevä
-Kunnioittaa lapsensa perheen valintoja ja itsenäisyyttä
Muuten saa olla millainen vain
Minulle kelpaisi suomenkielinen anoppi. Ei sellainen kaksikielinen, joka ymmärtää ja puhuu suomea, mutta vaatii minua sönköttämään ruotsia. Lisäksi anoppi voisi vähän rajoittaa pojalleen soittelemista, mielestäni päivittäin on vähän liikaa. En myöskään haluaisi nähdä anoppia joka viikko, vaikka onkin mukava ihminen.
Mulla on aina olleet ihanat anopit. Tai siis poikaystävien äidit. Ovat esim. erojen jälkeenkin onnitelleet syntymäpäivänä ym. Aivan ihania naisia! Nykyisen aviomiehenikin äiti on tosi mukava ja voisin jutella hänen kanssaan kaikesta. Musta tuntuu, että anoppi-miniä-suhteen a ja o on se, että miniä jaksaa tutustua anoppiin kunnolla ja ottaa hänet ensisijaisesti ihmisenä, eikä pelkästään anoppina.
[quote author="Vierailija" time="12.12.2013 klo 12:55"]
Minulle kelpaisi suomenkielinen anoppi. Ei sellainen kaksikielinen, joka ymmärtää ja puhuu suomea, mutta vaatii minua sönköttämään ruotsia. Lisäksi anoppi voisi vähän rajoittaa pojalleen soittelemista, mielestäni päivittäin on vähän liikaa. En myöskään haluaisi nähdä anoppia joka viikko, vaikka onkin mukava ihminen.
[/quote]
mitäs jos opettelisit sitä ruotsia?? toi nyt tuskin on tullu yllätyksenä jos hurrin kans oot menny naimisiin.
Unelma-anoppi ei ole mikään ap:n vaihtoehdoista vaan unelma-anoppi makaa hiljaisena maan alla päällään kaksi metriä multaa.
Kuollut anoppi paras anoppi