Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työkaveri on 10 vuotta laihduttanut ja tuota aikana paino vain noussut
10.12.2013 |
Olen sivusta seurannut, miten hän on hurahttanut eri dieetteihin viimeisimpänä 2/5 ja sitä ennen karppaus. Jokainen dietti on ollut 'just se hänelle sopiva' ja tuloksia on tullut nopeasti, kunnes 2-3kk jälkeen homma on mennyt läskiksi ja kaikki kilot tulleet takaisin korkojen kera.
Onko niin, että jos on elitavoiltaan perso ruualle, niin sille ei sitten loppupeleissä voi mitään?
Kommentit (7)
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 09:23"]
En nyt sanoisi, että joku on niin "syntymälihava"/perso ruoalle, etteikö saisi laihdutettua, jos vain keinot on kohdallaan. Ei sellainen parin kuukauden kaalisoppasyöminen tms,. kenenkään kiloja karista lopullisesti, jos sitten palataan samaan vanhaan kaavaan, eli esim. isoihin annoskulhoihin tai herkutteluun.
Olen itse ollut todella paljon ylipainoinen ala-asteelta lähtien (äidin yllättävä kuolema johti lohtusyömiseen, ja herkuista, iltasyömisestä ym. tuli tapa>paino nousi kohisten). Laihduttaminen ei edes ollut mielessä edes vielä yliopiston alkaessa, koska olin mielestäni "aina" ollut lihava, enkä siitä muuksi muuttuisi.
Löysin opintojen varrella poikaystävän ja aloin laihduttaa siinä vaiheessa, kun tuli puhetta häistä. Viidessä kuukaudessa laihdutin 20 kg ruokavaliomuutoksella: karkkilakko, paljon liikuntaa, lautasmalli, ruokaa vähän mutta usein ja ruokapäiväkirja olivat minulla avaintekijöitä. Ensimmäisen kuukauden aikana söin hetken nutrituotteita, että sain painon laskemaan nopeammin (motivaation pysymään), mutta sen jälkeen mentiin ihan perinteisin keinoin. Tästä on nyt puolitoista vuotta aikaa ja senkin jälkeen painoa on pudonnut n. 5kg ilman "aktiivista" laihduttamista.
Pointtini viestissä on siis, että vaikka olisi koko ikänsä ollut lihava, niin on mahdollista laihduttaa. Se vaan vaatii todellakin täyttä remonttia ruokavalioon, eikä vanhoihin tapoihin saa palata. Dieetti voi olla hyvä sysäys aloittamaan laihdutuksen, mutta elintapojen muutoksen pitäisi jatkua sen jälkeen, ei palata samoille raiteille kuin mistä lähdettiin.
[/quote]Toi on just kaikkein pahin, kun niihin vanhoihin tapoihin vaan luisuu :(
Kyllä mä saan "helposti" painon putoamaan, mutta jos en koko aikaa kirjaa kaikkia syömisiäni ylös, niin ei se terveellinen ruokavalio ja elintapojen muutokset vaan pysy. Ja kirjaamisessa olen sellainen pilkunviilaaja, että jossain vaiheessa kyllästyn siihen. Voi, kun noi terveelliset muutokset jotenkin kirjaantuis tonne pään sisällä olevaan kovalevyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nimenomaan pitäisi muuttaa niitä ELINTAPOJA eikä vaan hurahtaa aina johonkin muodissa olevaan dieettiin. :/
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 08:54"]
Onko niin, että jos on elitavoiltaan perso ruualle, niin sille ei sitten loppupeleissä voi mitään?
[/quote]
Ei ole.
Mä täytän kohta 40 v. ja aikuisiällä olen painanut 48-75 kiloa. Mä voin fyysisesti ja henkisesti paremmin mitä vähemmän painan, mutta en ole tähän päivään mennessä pystynyt syömään terveellisesti pidempään. En tiedä mikä mussa on vikana, kun joko alan syömään aina ihan liian usein ja liikaa tai sitten rasvasta mässyä. Haluaisin nauttia elämästä laihana ja hyvä kuntoisena, mutta aina alan ahmimaan ja taas mentiin kauemmas unelmasta.
Paljonkohan se sun työtoverisi paino olisi noussut, jos ei edes olisi yrittänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt sanoisi, että joku on niin "syntymälihava"/perso ruoalle, etteikö saisi laihdutettua, jos vain keinot on kohdallaan. Ei sellainen parin kuukauden kaalisoppasyöminen tms,. kenenkään kiloja karista lopullisesti, jos sitten palataan samaan vanhaan kaavaan, eli esim. isoihin annoskulhoihin tai herkutteluun.
Olen itse ollut todella paljon ylipainoinen ala-asteelta lähtien (äidin yllättävä kuolema johti lohtusyömiseen, ja herkuista, iltasyömisestä ym. tuli tapa>paino nousi kohisten). Laihduttaminen ei edes ollut mielessä edes vielä yliopiston alkaessa, koska olin mielestäni "aina" ollut lihava, enkä siitä muuksi muuttuisi.
Löysin opintojen varrella poikaystävän ja aloin laihduttaa siinä vaiheessa, kun tuli puhetta häistä. Viidessä kuukaudessa laihdutin 20 kg ruokavaliomuutoksella: karkkilakko, paljon liikuntaa, lautasmalli, ruokaa vähän mutta usein ja ruokapäiväkirja olivat minulla avaintekijöitä. Ensimmäisen kuukauden aikana söin hetken nutrituotteita, että sain painon laskemaan nopeammin (motivaation pysymään), mutta sen jälkeen mentiin ihan perinteisin keinoin. Tästä on nyt puolitoista vuotta aikaa ja senkin jälkeen painoa on pudonnut n. 5kg ilman "aktiivista" laihduttamista.
Pointtini viestissä on siis, että vaikka olisi koko ikänsä ollut lihava, niin on mahdollista laihduttaa. Se vaan vaatii todellakin täyttä remonttia ruokavalioon, eikä vanhoihin tapoihin saa palata. Dieetti voi olla hyvä sysäys aloittamaan laihdutuksen, mutta elintapojen muutoksen pitäisi jatkua sen jälkeen, ei palata samoille raiteille kuin mistä lähdettiin.
Alue: Aihe vapaa
Tää työkaveri on ottanut nää dietiit juuri sillä kannalla, että nyt tulee pysyvä elämäntapamuutos. Karppaaminen kaatui siihen, että yksinkertaisesti unohti karpata! Esim lounaalla otti leipää ja makeita jälkkäreitä ja sit kun joku kysyi, oletko lopettanut karppaamisen, niin huomasi itsekin aijuu!
2/5 kaatui taas kun ne 2 paastopäivää meni ihan ok, mutta muina päivinä alkoi syödä senkin edestä. Lopetti sitten sen touhun kokonaan , vaikka varmaan kävi niin, että ei palannut entiseen, vaan se 5pv mässäily jäi päälle. Jos kerran huomasi, että nyt menee pieleen, niin miksi ei skarppaa takaisin ruotuun, vaan lopettaa sit vaan???
ap.