Lue keskustelun säännöt.
Ongelma joulun vieton suhteen... :/
09.12.2013 |
Tässäpä taas tuttu,lähes jokavuotinen ongelma.
Eli joulun vietto ja henkisesti sairas, alkoholisoitunut isäni joka edelleen sattuu olemaan naimisissa äitini kanssa.
Asumme toisella puolella Suomea kaukana lapsuusperheistämme. Äitini suorastaan rukoilee ja odottaa meidän tulevan joulunviettoon vähintään joka toinen joulu. Joka toinen joulu olemme miehen perheen luona.
Äiti puhuu jo kauan miten odottaa tuloamme ja tekee valmisteluja, kertoo onnellisena miten nauttii seurastamme ja yhteisestä muutaman päivän mittaisesta ajasta kun touhutaan yhdessä koko perhe. Tottakai olemme apuna äidille, pääsee varmasti myös helpommalla kun yhdessä olemme tekemässä jouluaskareita, eli emme tosiaan mene täysihoidolle "nauttimaan" jos joku niin luulisi.
Tämä toinen alkoholisoitunut vanhempi taas... Hän aloittaa jo kuukausia ennen v***tuilemisen siitä, miten me tulemme ns. pilaamaan HÄNEN joulunsa. Jouluisin tunnelma on sairas ja kiusallinen. Hän pälyilee nurkissa ja kyttää toisten tekoja ja sanoja, piikittelee ja ilkeilee, kaiken pitää mennä HÄNEN aikataulunsa mukaan ihan vain ilkeyttään. Aikataulut ovat hänen vallankäytön välineitään: ei hänellä ole mitään konkreettista syytä näihin aikoihinsa, ainoastaan se, että hän saa päättää ja määrätä. Tämä ihminen ei osallistu joulun juhlallisuuksiin mitenkään, hän ei vaivaudu pukeutumaan paremmin ja inhoaa nähdessään muiden jouluiloa. Ja sitten se alkoholin käyttö, hän juo joka ilta uskomattomia määriä ja heittäytyy loppuillasta hankalaksi. Tai siis hankalammaksi kuin selvinpäin. Tosin humalassa sanottuja loukkauksia voi aina selittää alkoholilla, selvinpäin sanotut asiat koskevat minuun tyttärenä paljon enemmän.
Sanoako (vihdoinkin) sille rakkaalle ja huolehtivalle, meidän läsnäoloa odottavalle vanhemmalle, että emme enää vaan jaksa tulla kuuntelemaan sitä jatkuvaa henkistä väkivaltaa ja kestämään sitä inhottavaa ilmapiiriä. Emme me haluaisi pilata jouluamme yhden sairaan paskiaisen vuoksi. Tällöin tosin viemme äidiltä jouluilon, sen ainoan ilon jota hän voi tuossa sairaassa taloudessa tuntea. Olen monesti ehdottanut äidille että vietettäisiin onnellinen joulu meillä, mutta äiti aina viimemetreillä "säälii" perheen alkoholistia ja ajattelee, miten yksinäinen tämä sitten jouluna olisi. Meille isäni ei halua muutenkaan tulla (ei ole edes koskaan käynyt kylässä!), koska varmaan tietää ettei voisi juoda totuttuja määriään. Eikä hän tahtoisi tulla muutenkaan meille, hänhän ns. menettäisi vallan kotinsa ulkopuolella.
Kauhea ja surullinen tilanne. Elämä kun kuitenkin on niin lyhyt. :(
Kommentit (18)
Kurjalta kuulostaa...
Etenkin jos teillä on lapsia, en itse veisi heitä tuollaiseen joulun viettoon. Eipä se kyllä kiva aikuisillekaan ole. Minä varmaan yrittäisin saada tuossa tilanteessa äidin tulemaan meille. Onhan tuo selvää, ettei kyse ole vain joulusta. Ilmeisesti äitisi elää jatkuvasti tuollaisessa ilmapiirissä juopottelevan miehensä kanssa. Surullista on se, että hän kestää tuollaista valtapelia ja kiusantekoa, vielä säälii. Uhraa oman jouluilonsa ja varmaan elämänsäkin tuollaisen ukon takia. :(
Minä siis koittaisin saada äidilleni selväksi, mitä mieltä olen isän käytöksestä. Ei vain joulun takia, vaan ylipäätään. Jos aikuinen ihminen ei halua myöntää, että puoliso käyttäytyy huonosti ja pilaa kaikkien joulun, se on sitten hänen asiansa jäädä joulua viettämään juopo kanssa. Mutta ei aikuisella lapsella ole mielestäni velvollisuutta mennä vuodesta toiseen tuollaista näytelmää katsomaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti parka :,(
Olis kyllä ihanaa jos hänet sais sieltä pois. Tulee paha mieli jos viettamolta viedään se henkireikä
Sanot isällesi, että ette tule pilaamaan hänen jouluaan ja äitisi kutsutte teille ja annatte hänen häärätä siellä niin että tuntee itsensä tarpeelliseksi.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 11:30"]
Sanot isällesi, että ette tule pilaamaan hänen jouluaan ja äitisi kutsutte teille ja annatte hänen häärätä siellä niin että tuntee itsensä tarpeelliseksi.
[/quote]
Mutta AP:han kertoi, että äitinsä alkaa aina viime hetkillä sääliä vaikeaa miestään. Eli kutsu ei auta jos äiti lopulta aina jää sietämään miehensä sikamaista käytöstä. Tyypillistä muuten tietyntyyppisille naisille, sellaisille uhrautuville ja läheisriippuvaisille jotka yrittävät lakaista maton alle kaikki epämiellyttävät asiat ja hyssyttelevät tilanteen unohduksiin. Tän tyyppiset henkilöt esimerkiksi ajattelisivat, mitähän sukulaisetkin miettisivät jos hän vaimona jättää miehensä yksin jouluksi.
Eli lopulta aina miettii muita kuin itseään tai lapsiaan, tässä tapauksessa miestään ja mahd. muita sukulaisia/naapureita/tuttuja. Surullinen tilanne tosiaan.
Onko teillä lapsia? Jos on, voit hyvin sanoa äidillesi, että et halua tuoda heitä katsomaan juovaa ja humalaista vaaria.
Sano äidillesi, että hän on tervetullut teille. Jos äitisi ei tule, se on hänen päätöksensä. Jos mikään ei koskaan muutu, ei isäsikään tarvitse miettiä omia tapojaan ja muuttaa omaa käytöstään.Kenellä olisi kurjaa, jos isäsi olisi yksin? Hänellä itsellään, ei muilla. Onko hänellä oikeus pilata kaikkien joulu? Äitisi on alkoholistin läheisenä itsekin sairastunut ja tarvitsisi apua ja tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä tosi vaikea tilanne :( Minusta sinun täytyy tehdä oman jaksamisesi ja lastesi edun mukaan, jos lapsia on. Jos kestät joulun vanhempiesi luona ja lapsillasi on sillä kuitenkin kiva joulu (onko?), niin menkää sinne, jos taas sinusta tuntuu, että se on sinulle liian raskasta ja/tai et pysty tarjoamaan lapsillesi onnellista joulua (myös onneton äiti pilaa lasten joulun), niin älkää menkö. Se on ihan hyvä valinta tuossa tilanteessa.
Äitiäsi on kyllä kovin sääli, mutta toisaalta hänkin osaltaan pakottaa sinut hankalaan tilanteeseen ja on itse valinnut elää isäsi kanssa, eli hän ei ole pelkkä uhri tässä. Oletko sanonut äidillesi suoraan, miltä sinusta tuntuu viettää joulua heillä? Ei siis syyllistäen, vaan ihan asiallisesti? Ehkä hänelle aukeaisi tilanteen sairaus, jos kertoisit avoimesti tunteistasi.
Ap, olet kyllä osuutesi tehnyt. Nyt on sinun ja erityisesti lastesi vuoro saada nauttia stressittömästä joulusta. Äitisi on aikuinen ihminen, joka saa itse tehdä omat joulunviettopäätöksensä. Jos hän haluaa olla marttyyri, niin siitä sitten vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lähtisi viettämään joulua paikkaan, jossa on noin kireä tunnelma. Miksi edes pitäisi. En lähtisi muutenkaan, vaikka ei olisi edes kireä tunnelma. Mikä pakko se on joulua viettää lapsuuskodissa. Oman kodin joulu on paras joulu, oman perheen kesken.
Mun mielestä ylipäätään olisi hyvä saada äitiäsi pois hänen sairaan kotinsa ilmapiiristä. Jouluna ja mahdollisimman usein muutenkin. Muualla voisit jutella hänen kanssaan siitä, että haluaako hän jaksaa loppuikänsä alkoholistin määräysvallassa ahdistavaa elämää. Ja vaikka juttelusta ei tulisi mitään, tai vaikka hän haluaisi jatkaa isäsi kanssa, tekisi hänelle hyvää nähdä ns. normaalia elämää.
Kutsu äitisi teille jouluksi. Toista kutsuasi, tarjoutukaa vaikka hakemaan hänet. Kerro miten kurjalta tuntuu, jos et voi viettää joulua hänen kanssaan. Mutta jos neuvoa kysyt, niin minun vastaukseni olisi, että älä mene pilaamaan jouluasi alkoholistin määräysvallan ja solvausten uhriksi, äläkä vie sinne omaa perhettäsikiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurjaa on. Pyydä äitisi teille joulun viettoon?
Et missään nimessä voi mennä lapsuudenkotiisi viettämään joulua jos teillä on lapsia!
Kutsut äitisi teille ja yrität asiallisesti puhua hänelle järkeä päähän että hän myös tulisi teille jouluksi.
Tosin äitisi on aikuinen ihminen joka halutessaan saa jäädä paapomaan juoppoa ukkoansa jos haluaa mutta se on sitten hänen valintansa ja siitä ei saa syyllistää sinua.
Ehkä äitisi tarvitsee jotain (ulkopuolista?) apua ja tukea muutenkin kuin jouluna sillä isäsi kuullostaa kamalalta vittumaiselta kotityrannilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka miehesi suostuu joka 2.joulu edes lähtemään moiseen paikkaan "joulun viettoon"?
Jos sinä et ymmärrä omaa ja perheesi parasta niin luulisi että miehesi takoisi järkeä sinun päähäsi jotta jäätte kotiin jouluksi.
Vittumainen alkoholisti ON vittumainen alkoholisti juuri niin kauan kun annat hänen olla sellainen...ja kun teet selvän pesäeron häneen niin hän on yhä vittumainen alkoholisti mutta ei pilaa sinun ja perheesi elämää enää!
Hylkäisin vanhempani silmää räpäyttämättä, jos saisin osakseni tuollaista kohtelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä helvettiä ihmiset nyt sitä äitiä säälii? Hänhän tässä haluaisi vain oman mielihyvän takia altistaa lapset alkoholistin seuralle. Ap: tulisi ottaa nyt vastuu oman perheensä hyvinvoinnista ja sanoa suorat sanat vanhemmilleen.
Tässä on suurimpana ongelmana säälin kierre. Eli tytär säälii äitiään, äitinsä säälii miestään. Ja suurimpana voittajana kukkulan päällä istuu tämä alkoholisti k-pää, joka nauraa partoihinsa saadessaan muun perheen hyppimään hänen pillinsä mukaan kuten on koko ajan halunnutkin. Miksi tällaisille henkilöille annetaan valtaa?
Eiköhän tämä ole loistava esimerkki siitä, miten yhden henkilön alkoholismi (ja ilmiselvät mt-ongelmat) sairastuttavat lopulta koko perheen. Ap:n kannattaisi pyristellä irti koko jutusta ja selittää äidilleen miksi valitsee niin kuin valitsee. Toki äitiä voi pyytää muualle joulun viettoon, mutta tuo nykyinen ympäristö on haitaksi kaikille muille paitsi yhdelle pahan ilman linnulle.
Samaa mieltä, että äiti on tuossa kuviossa todella itsekäs. Eiköhän hän tajua, että sinulla ei siellä ole kovinkaan rentoa ja kivaa joulua viettää, eikä lapsillasikaan ainakaan kun ovat vähän isompia ja ymmärtävät. Mutta kun hän ei halua olla epämiellyttävästi vastahangassa isän kanssa, niin syyllistää sitten ap:n lapsineen sinne kotiin joulunhenkeä luomaan.
Tää aloitus voisi olla mun tekemäni! Tilanne on ainakin aivan sama.
Eli isä on vakavasti piiloalkoholisoitunut kotityranni, joka näkee maailman negatiivisesti. Paitsi silloin kun narsistisesti kehuu itseään ja omia tekojaan, silloin kaikki on täydellistä ja upeaa. Haukkuu, alistaa ja latistaa muita, erityisesti läheisiään jatkuvalla v**tuilullaan. On kertakaikkisen sietämätön henkilö neljän seinän sisällä.
Erityisesti joulut ovat hänen vuokseen yhtä tuskaa. Kaiken pitää mennä hänen haluamallaan tavalla sekuntilleen, muutoin hän saa uhmaikäiselle lapselle tyypillisen tantrumin, pitää ensin teatraalisesti mykkäkoulua ja sitten raivoaa kun on taas viinaa saanut tarpeeksi vereensä.
Ei halua kuulla lasten ääniä, ei joululauluja, ei muiden normaalia puhumista. Jouluaterialla istutaankin hiljaa, koska hänen mielestään jouluna syödään absoluuttisessa hiljaisuudessa. Ja nämä ovat vain pieni pintaraapaisu hänen asenteestaan ja luonteestaan.
Minä (ja ilmeisesti myös äiti syvällä sisällään) olen henkilönä aivan erilainen: nauttisin tunnelmallisista joululauluista, haluaisin jutustella perheen kanssa, innostun nähdessäni lasten iloa ja intoa.
Kaikesta tästä joudun luopumaan tuon ihmisjätteen vuoksi. Ja kaiken tämän teen ja pakotan perheeni tekemään vanhenevan äitini vuoksi, ajatelkaa. Ei mitään järkeä!! Mahaa kourii jo nyt kun vain ajattelenkin tulevaa joulua.
Mutta äiti on rakas ja oikeastaan se ainoa vanhempani. Ilman häntä olisin henkisesti täysin orpo. Isää minulla ei ole oikeastaan kai ikinä ollut muuta kuin paperilla.
Jos joskus koittaa päivä että äitiäni ei enää ole, en aio pitää isääni mitään yhteyttä, en enää koskaan. Hautajaisiinsakin toimitan vain addressin ja hoidan perunkirjoitukset edustajani kautta. Mun rajani on jo ylitetty miljoona kertaa eikä paluuta valitettavasti enää ole.
Meillä on aikoinaan ollut hyvinkin samanlainen tilanne. Fiksuintahan tuossa tilanteessa olisi puhaltaa peli poikki ja selittää äidille, miksi ette enää halua tulla viettämään joulua heille. Luulisi äidinkin ymmärtävän.
Toisaalta ymmärrän syyllisyyden tunteesikin. Haluat tietysti ajatella äitiäsikin, mutta tilanne tuollaisena on kestämätön. Voisitteko viettää joulua vaihtoehtoisella tavalla siten, että äitisikin voisi osallistua? Tsemppiä!