Lue keskustelun säännöt.
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa yliopistoissa
30.11.2013 |
Ei saisi yleistää mutta kyllä ottaa päähän nuo luennoilla ja ryhmätöissä hyörivät vaihtarit ja erityisesti ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat. Ovat pihalla kuin lumiukot, avuttomia ja suorastaan tyhmiä. Suuri osa tullut Suomeen ilmaisen koulutuksen takia. Monen kotimaa esim. joku itäblokin maa, ei mitään aikomusta jäädä tänne. Suuret luulot omasta osaamisestaan, mutta taidot mitättömät. Eivät erota olennaista epäolennaisesta, kirjoittavat yläastetason kieltä, eivät osaa tehdä kunnollista powerpoint-esitystä/esseetä/tutkielmaa.
Suomalaiset opiskelijat on valittu sisään tiukoin pääsykokein ja moni fiksu tyyppi on jäänyt ilman opiskelupaikkaa. Sitten tänne otetaan koulutettaviksi täydellisiä puupäitä, jotka kalliin koulutuksen saatuaan palaavat sen kanssa kotimaahansa. Ärsyttää. Helsingin yliopistossa opiskelen.
Onko teillä ulkomaalaisista opiskelijoista/vaihtareista kokemuksia?
Kommentit (42)
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 10:07"]
Usa saa valita parhaat päältä, Suomeen tulee ne, jotka eivät muualle ole päässeet. Miksi ihmeessä sellainen, joka pääsisi johonkin tunnettuun ja arvostettuun kouluun, tulisi tuntemattoman arktisen maan tuntemattomaan kouluun?
[/quote]
No esim. opiskelemaan sellaista ainetta, joka on Suomessa tasokas, tai oppimaan suomea. Monet myös ovat kiinnostuneita Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 10:09"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 10:07"]
Usa saa valita parhaat päältä, Suomeen tulee ne, jotka eivät muualle ole päässeet. Miksi ihmeessä sellainen, joka pääsisi johonkin tunnettuun ja arvostettuun kouluun, tulisi tuntemattoman arktisen maan tuntemattomaan kouluun?
[/quote]
No esim. opiskelemaan sellaista ainetta, joka on Suomessa tasokas, tai oppimaan suomea. Monet myös ovat kiinnostuneita Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista.
[/quote]
Kerro mikä/mitkä on sellaisia aloja jotka on erityisen tasokkaita - eikä siis vain suomalaisten omasta mielestä. Laitathan liitteeksi vielä puolueettomia todisteita ei-suomalaisilta asiantuntijoilta jotka voivat osaltaan todistaa tätä koulutuksen tasokkuutta.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 05:03"]
Suomalaiset "osaavat" englantia, mutta korkeakoulutason ymmärtämiseen ja ajatteluun kyllä paras väline olisi oma äidinkieli. t. kielitieteilijä ja englannin kääntäjä.
(Ihmisillä on sitä paitsi usein vähän turhan hyvä käsitys englannintaidostaan)
[/quote]
Aika monella alalla tarvitaan nykyään töissä englantia (tai vieraita kieliä) joten on ihan fiksua, että koulutustakin ruvetaan antamaan englanniksi, jotta termit tulevat tutuiksi ja vieraan kielenkäyttö luontevaksi. Kyllä suomalaiset osaavat englantia ilman mitään lainausmerkkejä, eikä nuo suuret luulot omasta kielitaidostakaan koske suomalaisia - päinvastoin täällähän on tapana aliarvioida omaa osaamistaan.
Kuulostat katkeralta. Onko syynä ettei sinulle ole kohta englannin kääntäjä enää töitä kun kaikki osaavat englantia ihan itsekin, eikä tarvita enää mitään tulkkeja. Olisit valinnut jonkun vähän harvinaisemman kielen.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 05:26"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 01:41"]
Tässä keskustelussa missataan täysin se fakta, että ulkomaalaiset opiskelijat myös asuvat Suomessa opiskelujensa aikana ja kuluttavat maksamalla vuokraa, ostamalla hyödykkeitä jne. He tuovat siis rahaa tullessaan.
USA on maailman eniten ulkomaalaisia opiskelijoita isännöivä maa. Vuosina 2012-2013 USA:ssa on opiskellut 800 000 ulkomaalaista opiskelijaa (yliopistoissa ja collegeissa). He ovat tähän mennessä kontribuoineet USA:n talouteen 24 miljardia dollaria - siis yhden vuoden aikana. Se on helvetin paljon rahaa se. Englannissa ulkomaalaisten opiskelijoiden tuoma tulo kansantaloudelle on jo vuosikymmeniä ollut merkittävämpää kuin hiilen tuotannosta saatu tulo.
Suomessa liikutaan tietenkin paljon pienemmissä luokissa, mutta siitä huolimatta ulkomaalaiset opiskelijat tuovat paljon rahaa Suomeenkin.
Kannattaa huomioida, että USA, Englanti, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada markkinoivat omaa koulutusjärjestelmäänsä ulkomaalaisille potentiaalisille opiskelijoille ympäri maailman. Yliopistot tekevät ulkkisopiskelijoilla kivat lisätilit valtionavustusten lisäksi ja valtioiden talous hyötyy heistä muun kulutuksen osalta.
USA myös aktiivisesti rekrytoi ulkomaalaisia valmistuvia opiskelijoita jäämään maahan töihin. Monella PhD -kurssilla 70% opiskelijoista on ulkomaalaisia. Jenkit haluavat siis "maailman parhaat opiskelijat" myös töihin maahansa. Kaiken lisäksi jenkit ajattelevat myös kotimaihinsa palaavien ihmisten edesauttavan "amerikkalaisen kulttuurin ja demokratia-ajattelun vientiä kaikkiin maailman kolkkiin". Tästä johtuen monen arabimaan opiskelijoilla on kiintiöitä jenkkiyliopistoissa. Kylmän sodan aikana N-Liitto oli myös merkittävä ulkomaalaisten opiskelijoiden kohdemaa. Suurin osa tuli muista kommunistisista maista Venäjän antamien stipendien turvin.
[/quote]
Suomessa opiskelu ilmaista eli ei hyötyä kulutuksesta kun itse opiskelu maksaa suomalaisisille veronmaksajille jopa satoja tuhansia euroja.
[/quote]
Maksaa yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 10:54"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 05:03"]
Suomalaiset "osaavat" englantia, mutta korkeakoulutason ymmärtämiseen ja ajatteluun kyllä paras väline olisi oma äidinkieli. t. kielitieteilijä ja englannin kääntäjä.
(Ihmisillä on sitä paitsi usein vähän turhan hyvä käsitys englannintaidostaan)
[/quote]
Aika monella alalla tarvitaan nykyään töissä englantia (tai vieraita kieliä) joten on ihan fiksua, että koulutustakin ruvetaan antamaan englanniksi, jotta termit tulevat tutuiksi ja vieraan kielenkäyttö luontevaksi. Kyllä suomalaiset osaavat englantia ilman mitään lainausmerkkejä, eikä nuo suuret luulot omasta kielitaidostakaan koske suomalaisia - päinvastoin täällähän on tapana aliarvioida omaa osaamistaan.
Kuulostat katkeralta. Onko syynä ettei sinulle ole kohta englannin kääntäjä enää töitä kun kaikki osaavat englantia ihan itsekin, eikä tarvita enää mitään tulkkeja. Olisit valinnut jonkun vähän harvinaisemman kielen.
[/quote]
Provoilija päässyt taas irti..
Kyllä akateemista englantia lukeneena voin vahvistaa että varsinkin abstrakteja asioita on vaikea omaksua vieraalla kielellä. Edellinen kommentoija varmaan kuuluu sarjaan, jotka katsovat Kaunareita ilman tekstitystä->voi päätellä, että englantia on helppoa ja kuka tahansa voi helposti opiskella englanniksi.:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingin yliopisto on mm. Timesin kansainvälisissä rankingeissa ollut yleensä 100 tai jopa 75 maailman parhaan yliopiston joukossa. Kun ottaa huomioon miten monia tuhansia yliopistoja maailmassa on, niin tuo on jo aika hyvä sijoitus. Ja kun yhdistää tähän ilmaisen opiskelun niin varmasti halukkaita tulijoita on. Mutta tason pitäisi vastata yleistä tasoa.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 10:09"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 10:07"]
Usa saa valita parhaat päältä, Suomeen tulee ne, jotka eivät muualle ole päässeet. Miksi ihmeessä sellainen, joka pääsisi johonkin tunnettuun ja arvostettuun kouluun, tulisi tuntemattoman arktisen maan tuntemattomaan kouluun?
[/quote]
No esim. opiskelemaan sellaista ainetta, joka on Suomessa tasokas, tai oppimaan suomea. Monet myös ovat kiinnostuneita Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista.
[/quote]
Yksittäistapauksina kyllä, mutta noin niinkuin keskimäärin tilanne on varmaankin se, että parhaat menee USA:aan (hyvät saa stipendit, joten raha ei ole ongelma), ei sellaiset eksyisi Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetan itse yliopistossa, ja omat (ja työkavereideni) kokemukset ovat täsmälleen päinvastaisia kuin ap:llä. Meillä ulkomaalaiset maisteriohjelmien opiskelijat menestyvät opinnoissaan keskimäärin selvästi paremmin kuin suomalaiset. Toisaalta me valitsemmekin tarkkaan, keitä ohjelmiin otetaan. Jos jossain toisessa yliopistossa on toisenlaisia kokemuksia, niin silloin opiskelijavalinta on mennyt pahasti pieleen.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 22:11"]
Yliopistolain mukaan rahoitus edellyttää kansainvälistymistä ja se on sitten näitä Afrikasta tulleita opiskelijoita, jotka vastaavat tasoltaa suomalaista apukoulua.
[/quote]
Ei ainakaan omalla alallani ole ulkomaalaiset opiskelijat olleet taidoiltaan mitenkään muita heikompia, vaan ovat osanneet asiat yhtä hyvin tai jopa paremminkin kuin suomalaiset.
Ja plussana on pakko sanoa, että ovat ne afrikkalaiset opiskelijamiehet ainakin todella komeita, useimmat paljon komeampia kuin suurin osa suomalaisista opiskelijamiehistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 10:07"]
Usa saa valita parhaat päältä, Suomeen tulee ne, jotka eivät muualle ole päässeet. [/quote]
Tai joilla ei ole varaa maksaa lukukausimaksuja.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 10:07"]Miksi ihmeessä sellainen, joka pääsisi johonkin tunnettuun ja arvostettuun kouluun, tulisi tuntemattoman arktisen maan tuntemattomaan kouluun?
[/quote]
Yksi syy on ehkä oman taloustilanteen vuoksi.
Omien kokemusteni perusteella riippuu pitkälti minkä laitoksen maisteriohjelmasta on kyse. Jotkin laitokset ovat osanneet ruuvata vaatimukset kohdalleen, ja tästä opiskelijajoukosta löytyy motivoituneita ja tarvittavat lähtötiedot omaavia henkilöitä. Vaihto-opiskelijat ovat vain lyhyen ajan Suomessa ja niille puolen vuoden...vuoden jakso on enemmänkin matkailua ja bilettämistä kuin opiskelua varten, kuten suomalaisetkin vaihtoon lähtiessään usein tekevät.
Muutamilla kursseilla kuitenkin törmää opiskelijoihin, joiden englannin kielen taito on surkeaa ja motivaatiokin hakusessa. Muistan tapauksen luennolta, kun afrikkalainen tutkinto-opiskelija yrittää kysymystään useita kertoja, mutta luennoitsija tai paikalla olevat eivät ymmärrä kysymystä huonon kielitaidon vuoksi. Opettajat valittavat siitä, että jotkin tutkinto-opiskelijat kopioivat tekstinsä surutta netistä - toisaalta laitos saa ajallaan valmistuvista henkilöistä rahaa, joten monesti köyhä laitos katsoo plagiointeja läpi sormien.
Oma lukunsa on kulttuurierot, joihin törmää. Eräs venäjänkielen professori kertoi, että venäläisille opiskelijoille täytyy erikseen tähdentää, että opetushenkilökuntaa ei voi lahjoa kurssin läpipääsemiseksi eikä tentissä saa luntata. Kaverin pakistanilainen kämppis puolestaan totesi opiskelija-asunnosta poismuuttaessaan, ettei siivoa koska se on naisten tehtävä - siivouskustannukset perittiin vuokravakuudesta.
Parhaat omat kokemukset kursseilta on jäänyt kiinalaisista ja japanilaisista opiskelijoista, jotka ovat varsinaisia työmyyriä yhteisissä ryhmätöissä ja tekevät sen mitä yhdessä sovitaan. Harmillisimmat tapaukset ovat olleet suomalaisille suunnatuilla massakursseilla, jossa on joukossa muutama ulkomaalainen. Silloin kurssikieli vaihtuu englanniksi ekan ulkomaalaisen astuttua saliin. Vaikka opettajat osaavatkin englantia hyvin, opetuksesta tulee tällöin kankeampaa; hiljaisen tiedon välittäminen luentoaiheesta käytännön esimerkkien kautta jää vähäisemmälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomeen on hyvä tulla, koska täällä saa ilmaisen koulutuksen, suomalaiset osaavat englantia ja sillä opetetaankin tarpeen vaatiessa, kukaan ei pyydä että oppisit edes perussanaston. Kela maksaa tukia asumiseen ja opiskeluunkin, kukaan ei rajalla vahdi että sinulla olisi euroakaan säästöjä kun tänne tulet.
Kela ei maksa opintotukia ulkomailta tulleille opiskelijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 21:49"]
Ei saisi yleistää mutta kyllä ottaa päähän nuo luennoilla ja ryhmätöissä hyörivät vaihtarit ja erityisesti ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat. Ovat pihalla kuin lumiukot, avuttomia ja suorastaan tyhmiä. Suuri osa tullut Suomeen ilmaisen koulutuksen takia. Monen kotimaa esim. joku itäblokin maa, ei mitään aikomusta jäädä tänne. Suuret luulot omasta osaamisestaan, mutta taidot mitättömät. Eivät erota olennaista epäolennaisesta, kirjoittavat yläastetason kieltä, eivät osaa tehdä kunnollista powerpoint-esitystä/esseetä/tutkielmaa.
Suomalaiset opiskelijat on valittu sisään tiukoin pääsykokein ja moni fiksu tyyppi on jäänyt ilman opiskelupaikkaa. Sitten tänne otetaan koulutettaviksi täydellisiä puupäitä, jotka kalliin koulutuksen saatuaan palaavat sen kanssa kotimaahansa. Ärsyttää. Helsingin yliopistossa opiskelen.
Onko teillä ulkomaalaisista opiskelijoista/vaihtareista kokemuksia?
[/quote]
Vaihto-oppilaat eivät haittaa, ovat eri asia. Mutta tutkinto-opiskelijoita ihmettelen, koska heidän olisi vaikea saada Suomesta töitä, vaikka haluaisivatkin. Myös töiden saanti omasta kotimaasta on vaikeampaa ulkomaalaisen tutkinnon takia, etenkin jos on kotoisin Aasiasta. Olen sitä mieltä, että ulkomaalaisten ei pitäisi saada ilmaista koulutusta Suomessa.
Yliopistolain mukaan rahoitus edellyttää kansainvälistymistä ja se on sitten näitä Afrikasta tulleita opiskelijoita, jotka vastaavat tasoltaa suomalaista apukoulua.
Se on jotenkin turhauttavaa kun 100 opiskelijan luennolle ilmestyy yksi tällainen tapaus, niin luennoitsijan pitää vaihtaa kieli suomesta kökköenglanniksi. Kyllä minä kuuntelisin luennot mieluiten suomeksi, jos se on luennoitsijan äidinkieli, muutoin toki englantikin käy.
Mä oon tutustunut lähinnä S2-opiskelijoihin, eli suomen kieltä ja kulttuuria opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto-opiskelijoihin. Heidän luentonsa pidetään tietenkin suomeksi.
Onpa hyvinkin kokemusta sekä vaihto-opiskelijoista että ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista, opetan nimittäin kumpiakin ryhmiä. Ja täytyy sanoa, että ainakin minun opettamassani ammattiaineessa suurin osa noista ulkomaalaisista on motivoituneempia ja parempia ryhmätöissä kuin suomalaiset pääsääntöisesti.
Monilla vaihto-opiskelijoilla on minimikurssimäärä, joka täytyy saada kasaan tai omasta yliopistosta myönnetyt apurahat peritään takaisin, joten tekevät töitä urakalla saadakseen suoritukset kasaan. Ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla taas on kiire valmistua sen vuoksi, että eivät turhaan kuluta täällä Suomessa vanhempiensa ja kylän miestensä vaivalla ansaittuja rahoitusroposia.
Tosin meillä ei ole itäblokin maista juurikaan opiskelijoita, joten heidän motivaatiostaan/taidoistaan en osaa mitään sanoa. Minun kokemukseni nykyajan suomalaisista nuorista on se, että ollaan patalaiskoja ja bilettäminen maistuu enemmän kuin opiskelu. Usein saa häveten ulkomaalaisille selitellä, kun deadlinet paukkuvat eivätkä suomalaiset opiskelijat ole saaneet omaa osaansa ryhmätyöstä tehdyksi kun oli sitä ja tätä ja tuota pippaloa ja kaikki muu unohtui. :(
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 23:33"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 22:20"]
Onpa hyvinkin kokemusta sekä vaihto-opiskelijoista että ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista, opetan nimittäin kumpiakin ryhmiä. Ja täytyy sanoa, että ainakin minun opettamassani ammattiaineessa suurin osa noista ulkomaalaisista on motivoituneempia ja parempia ryhmätöissä kuin suomalaiset pääsääntöisesti.
Monilla vaihto-opiskelijoilla on minimikurssimäärä, joka täytyy saada kasaan tai omasta yliopistosta myönnetyt apurahat peritään takaisin, joten tekevät töitä urakalla saadakseen suoritukset kasaan. Ulkomaalaisilla tutkinto-opiskelijoilla taas on kiire valmistua sen vuoksi, että eivät turhaan kuluta täällä Suomessa vanhempiensa ja kylän miestensä vaivalla ansaittuja rahoitusroposia.
Tosin meillä ei ole itäblokin maista juurikaan opiskelijoita, joten heidän motivaatiostaan/taidoistaan en osaa mitään sanoa. Minun kokemukseni nykyajan suomalaisista nuorista on se, että ollaan patalaiskoja ja bilettäminen maistuu enemmän kuin opiskelu. Usein saa häveten ulkomaalaisille selitellä, kun deadlinet paukkuvat eivätkä suomalaiset opiskelijat ole saaneet omaa osaansa ryhmätyöstä tehdyksi kun oli sitä ja tätä ja tuota pippaloa ja kaikki muu unohtui. :(
[/quote] "Usein" "minun kokemukseni" "minun elämässäni" "monesti" "uskotaan että" jne.
Siinä kivoja ilmaisuja, joilla totuutta voi muutella mieleisekseen.
-Mies 28v-
[/quote]
Ei, vaan kommentoija kertoo eksplisiittisesti, että nämä ovat pelkästään hänen omia kokemuksiaan. Viimeistä totuutta nyt ei kukaan mielipidepalstalla tiedä, jos kaikilla on sama otanta (=omat kokemukset parista tai useammasta opiskelijasta). On fiksumpaa ilmoittaa, mihin tiedot perustuvat kuin tehdä karkeita yleistyksiä kertomatta, mihin yleistyksien teko perustuu. Jälkimmäistä näkee tällä palstalla jo aivan kiitettävästi, paljon arvostettavampaa on tuoda selvästi esiin, se, mihin näkemys perustuu ja lukija voi tehdä omat johtopäätöksensä.
Ilmeisesti elät itse ajatuksessa siitä, että on olemassa helppoja totuuksia ja että nuo "totuudet" ovat yksinkertaisia ja todettavissa melko yksinkertaisilla empiirisillä havainnoilla.