Kannattaako terapeutiksi valita samanlainen vai erilainen ihminen kuin itse on?

Aloitin psykoterapian ja kävin suositusten mukaisesti tutustumassa useampaan terapeuttiin. Jonkin verran oli kokemusta myös aikaisemmista kohtaamisista terapia-alan ammattilaisten kanssa. Valitsin terapeutin, joka tuntui minusta heti tutustumiskäynnillä erinomaiselta. Hän vaikutti tunneälykkäältä, sosiaalisesti taitavalta, idearikkaalta, fiksulta, sopivan ulospäinsuuntautuneelta ja kaikin puolin parhaalta mahdolliselta vaihtoehdolta.

Nyt terapia on lopuillaan ja tuntuu, että en ole saanut siitä kovinkaan paljon irti. Myös terapeutin suhteen olen ollut usein aika "kriittinen". Tuntuu, että tuon erinomaisen ensivaikutelman antaneen paketin alta ei ole löytynyt mitään sellaista, joka olisi tehnyt terapiasta minulle syvällisen ja merkityksellisen, eteenpäin vievän kokemuksen. Olen esimerkiksi itse erittäin analyyttinen ihminen ja terapeutti vaikuttaa suoraan sanottuna usein aika pinnalliselta. Hän myös vetää asioista hyvinkin nopeasti johtopäätöksiä ja lähtee pelaamaan niillä (korjaa kyllä mielipiteitään, kun huomautan siitä), itse taas suhtaudun erilaisiin tulkintoihin huomattavasti avoimemmin.

Itse olen rationaalinen ja terapeutti on "tunneihminen". Molemmat yhtä hyviä, mutta on alkanut tuntua siltä, että ymmärrämmeköhän me loppujen lopuksi toisiamme kovinkaan hyvin. Lisäksi olen esimerkiksi itkenyt kunnolla terapiassa vain kerran. Silloin terapeutti suhtautui minuun empaattisesti ja olen siitä kiitollinen, mutta pääasia terapiasta on sellaista, jolloin en itke enkä kaipaa "empatiaa". Alussa ajattelin, että terapeutti ulospäinsuuntautuneempana ja herkkätunteisena voi olla hyvä tasapainottaja minun sisäänpäinkääntyneelle ajattelevaisuudelleni, mutta nyt en ole tästä niin varma. Terapeutti ei osaa tarjota minun ajattelulleni ärsykkeitä ja minusta hänen vinkkinsä tuntuvat usein lapsellisen yksinkertaisilta.

Eli mietin vain, että olisinkohan jonkun analyyttisen introvertti-terapeutin kanssa saanut käynneistä enemmän irti, vaikka ensivaikutelma hänestä ei olisi ollutkaan niin positiivinen. Toisaalta kumpikaan niistä terapeuteista, jotka tutustumiskäynnin jälkeen hylkäsin, ei välttämättä olisi ollut hänkään tällainen ihminen.