Lue keskustelun säännöt.
kauna omaa äitiä kohtaan
23.11.2013 |
en pidä hänestä, en halua puhua hänen kanssaan, en jaksa kuunnella.
Joulu tulee ja pitäisi olla kai jossain tekemisissä silloin.
Ahdistaa.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on vaikeaa..minulla on ollut hyvä äiti joka oli ihan paras mitä voi olla..kunnes tulin kolmekymppiseksi ja sattui tapahtumasarja jota en tässä erittele enempää..mutta siinä kävi kuitenkin niin että äitini siirsi ja järjesteli kaiken vanhempieni omaisuuden sisarelleni. Ilman sen kummempaa syytä. Vaikka en rahanahne ole niin aika juttu oli..kyse oli muutamista osakehuioneistoista yms.
Siihen meni välit eikä ole palautuneet. Puhun puhelimessa vain pari kertaa vuodessa vaikka välissämme on vain muutama kilometri, näin menty jo kymmenen vuotta. On todella surullista mutta näin voi käydä, ei voi mitään.
Tunsin vuosia suurta syyllisyyttä, syyttömänä mutta juttelin lääkärin kanssa ja sain jotenkin apua, hän sanoi että on helpompi jos voin antaa anteeksi mutta on aika paha juttu tehdä noin, jos ei halua niin ei kannata tavata jos on vaikeaa. Niin olen tehnyt, antanut anteeksi mutta unohda en koskaan, elän elämääni ilman häntä.