Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä hirviöexän kanssa?
23.11.2013 |
Aluksi kerron, että vauva-palsta auttoi minua käsittämään, että elän täysin mädässä parisuhteessa. Ihmiset tekivät aloituksia ongelmistaan puolisoiden kanssa ja joka ikinen kolahti. Jokainen. Yksi valitti puolison tietokoneriippuvuudesta, toinen kotitöiden tekemättömyydestä, kolmas seksiaddiktiosta, neljäs univajeesta vauva-aikana, jne jne jne. Kaikenkaikkiaan käsitin onnistuneeni sitten saamaan jättipotin, mitä miehiseen kusipäisyyteen tulee.
Lapsia on kaksi, toinen jo aikuinen. Erosin, ja sankari vedätti maallisen omaisuuden itselleen viivyttelytaktiikalla. Koska läksin kotoa, sain luvan odottaa kaksi vuotta omaisuuteni (lopulta, koska jouduin viivyttelyn vuoksi velkojien kanssa vaikeuksiin, naurettavan pienen) vapautumista, ja jouduin konkurssiin.
Erosta on jo monta vuotta, ja nuorempi lapsi, joka erossa määrättiin vanhaan kotiin exälle, toi nyt minulle kasan kokeita allekirjoitettavaksi. Hän pelkää viedä niitä isälleen. Itsekin pelkäisin. Laitoin sähköpostin asiasta, kysyin mahdollisimman neutraalisti onko hän alan ammattilaisena seurannut lapsen kouluasioita.
Nyt minua pelottaa. Tyyppi reagoi kaikkeen edes etäisesti arvosteluuun viittaavaan hyökkäämällä, mutta lapsen vaikeuksiin on pakko puuttua.
Kommentit (5)
Juuri näin olen tehnyt, kaikki kanssakäyminen poikki. Mutta nyt olen lapsesta huolissani, ja exä on kasvatusalalla, ja siihen vedoten sai erossa lapsetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan siihen syynsä miksi lapsi on määrätty isälleen. Jos isä on hermostunut sinuun ja suhtautuu ns. hyökkäämällä, se ei välttämättä tarkoita että käyttäytyisi lasta kohtaan hirviömäisesti.
Lapset osaavat pelauttaa vanhempiaan, jos aikusilla keskenään ei ole yhteistä kieltä ja vanhemmuutta. Yhdeltä pyydetään pelikonetta, toiselta nimmarit kokeisiin, yhdeltä rahaa karkkiin, toiselta lupa yökyläilyyn jne.
Kouluasioissa nyt sovitte siitä kuka kokeet allekirjoittaa ja on ensisijaisesti yhteydessä kouluun, jos ilmenee oppimisvaikeuksia. Kyse ei ole siitä kumpi on kivempi vanhempi lapsen silmissä. Yhteinen tähtäimenne on varmistaa, että hän pysyy mukana koulunkäynnissä, syö hyvin, voi hyvin. Te vedätte yhteistä linjaa lapseb silmissä, kunhan kkkompromissit on ensin tehty hänen kuulumattomissaan taustalla. Ette syö toistenne auktoriteettia. Tähän (lapselle) ei kuulu se kuka vei rahat ja kuka on jättänyt ja kenet.
Älä tee mitään. Ainoa oikea tapa on rajoittaa kanssakäyminen minimiin. Mikä pakko oli sitäkään viestiä laittaa? Puutu lapsen vaikeuksiin itse, älä odota toiselta mitään. Jos lapsi on 12, hän voi äänestää jaloillaan ja muuttaa luoksesi vaikka heti ilman, että isä voi sille mitään.
Just näin, kuten 2.