Mitä tehdä kun koko perhe kärsii lapsen käytöksestä, mutta diagnoosia ja kunnollista apua ei saa?
Meillä tilanne sellainen, että 7v pojan kanssa alkaa olla finaalissa niin mies kun minäkin ja lapsen haastava käytös vaikuttaa koko perheeseen. Apua olen hakenut lapsen ollessa 6v.. Hänelle on tehty testit missä testataan onko oppimisessa ikäisensä tasolla. Onko tämä ainut testi millä tutkitaan adhd yms?
Lapsi täyttää kaikki adhd kriteerit ja ei ota opikseen( vaikka samoja asioita jankattu vuosi tolkulla) , jopa 2v pikku sisarus suoriutuu arjessa paremmin ja on helpompi, vaikka uhma kova on hänelläkin. Lapsella myös erilaisia ns herkkyyksiä äänien kanssa ja ruuissa. Ammattilaiset ovat sanoneet, että lapsella on isoja ongelmia oman toiminnanohjauksessa ja tunteiden hallinnassa sekä muistissa. Lapsi ei muista edes päivän tapahtumia ja läksyt jää jatkuvasti kouluun, aina hukassa tavarat ja niitä unohdetaan ulos kuin kavereille.. Ammattulaisten mukaan olemme toimineet oikein lapsen kanssa, rajoja ja rakkautta, tämä nyt vaan siksi ennekuin joku keksii tulla huutelemaan vapaasta kasvatuskesta tai huomion puutteesta..
En jaksa erikseen alkaa kirjoittaa lapsen oireilua. Aina ollut tämän lapsen kanssa vaikeaa vauva ajasta lähtien jatkuvasti pahentuen. Vähän helpompaa on lomilla, kun lapsi ei kuormitu. Vaikka yrittäisi muuttaa omaa asennetta, ennakoida ja järjestää lapselle omaa aikaa ja toistaa asioita toisensa jälkeen uudelleen ja uudelleen ei mikään muutu. Olen niin väsynyt jo tuon kanssa, että olen vaan helpottunut usein kun lapsi on muualla. Hirveää sanoa, mutta silloin kaikki on helppoa ja uskaltaa kyläillä joka paikassa ilman stressiä, missä lapsi saa kohtauksen tai alkaa käyttäytyä huonosti ilman syytä.
Mutta niin, kysymykseni ovat: te keillä lapsella joku dg mitä kaikkia tutkimuksia lapselle on tehty? Onko jollain lapsella ollut oikeasti joku tukea yms tarvittava asia mihin ei ensin ole ollut dg?
Ja nyt oikeasti toivon ettei tähän tulla tahallaan laukomaan ilkeyksiä. Tarpeeksi kurjalta tuntuu jo tämä tilanne ja jatkuvasti iltaisin saa itkeä itsensä uneen.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
ad/hd diagnosoidaan kyllä vasta eskari-alakouluikäisenä.
Jos apua ei ole saanut, niin jatkat hakemista niin pitkään, että sitä saatte. Psykologi, neuropsykologi, toimintaterapeutti ja jossain erityisopettaja voi lähettää jatkotesteihin. Diagnoosin tekee aina lääkäri. Voittehan te varata ajan yksityiselle neurologille? Mitenkäs erilaisten oppijoiden liitto? ad/hd liitto? ad/hd keskus? https://bvif.fi/fi/tukeaperheille/adhdkeskus/
Diagnoosi helpottaa vain silloin kun lapsi saa lääkityksen. Muutenhan hoito on kasvatuksellista ja jos se on teillä jo kohdallaan, niin lääkäriin.
Niin paitsi jos kyseessä ei olekaan adhd vaan onkin autismin kirjo kyseessä. Pitäähän se lapsi tutkia ennen kuin sen voi tietää. Ja sanon kaikkien nepsylasten äitien puolesta että kasvatus ei todellakaan ole ainoa hoito näihin ongelmiin. Perhe tarvitsee ensinnäkin tietoa ja koulutusta lapsen kanssa toimimiseen, vertaistukea ja ennenkaikkea siitä irtoavia vinkkejä arkeen. Lapsi voi tarvita kuntoutusta, psykoterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa, jopa fysioterapiaa. Lapsi voi diagnoosin myötä päästä mukaan esim. Kelan kuntoutuksiin, jolloin vanhemmat saavat ehkä hetken hengähtää ja lapsi voi saada uusia työkaluja tunteiden hallintaan tms. Joskus myös muutkin perheen lapset oireilevat yhden erityislapsen tuomien haasteiden vuoksi. Myöskin koulua helpottaa jos diagnoosi on olemassa, koska silloin voidaan hyödyntää ehkä valmista toimintatapaa lapsen käytöksen suhteen. Erikoinen näkökulma että lääkäriä tarvitaan vain reseptien kirjoittamiseen.
Soita autismiliiton tukipuhelimeen, varaa aika perheneuvolaan, koulupsykologille ja lääkärille kirjallisena viestit ja tutkimuspyynnöt. Opettajalle ja opettajan esimiehelle pyyntö tukitarpeen arvioinnista kirjallisena, erto mukaan.
Tutustu ja ota käyttöön arjen strukturointi ja rutiinit sekä papunetin kuvakkeet. Läksyjen merkitsemiseen kovakantinen muistikirja tai kännykän kuva.
Onko teillä ollut missään vaiheessa mitään ohjauskuvia käytössä? Siis sellaisia, missä järjestyksessä on kuvallisesti esitetty jokin toiminta, jonka toiminnanohjauksessa ongelmia? Jos ei, niin näistä voi vaikka kotonakin aloittaa. Lue kuvien käytöstä toiminnanohjauksessa (varmaan löytyy näillä sanoilla hakemalla). Tampereen kaupungin sivuilta löytyy Neptunus-projektin tekemiä kuvia, näet idean. Papunetistä löytyy tietoa ja kuvia. Tästä nyt ensiavuksi. Soita kuntasi toimintaterapeutille, hänen pitäisi osata ohjata teitä eteenpäin. Tsemppiä!
Kaikenlaisia paskiaisia se leipä elättää. Mikä mahtoi mennä sinun kotikasvatuksessasi pieleen? Mutta ehkä elämä opettaa joskus sinuakin. Kärsimyksestä on se hyöty, että se tekee ihmisen vähemmän tuomitsevaksi.