Joka kodin suuri lääkärikirja: Rintaruokinta lopetetaan kokonaan lapsen ollessa 9-12 kk ikäinen
Minä ainakin luotan paljon enemmän lääketieteen ammattilaisten (erikoislääkärit Heikki Takala ja Jyrki Joensuu) sanaan kuin taaperoimettäjien naurettaviin perusteluihin (esim. lohtuhömppä) imettää isoa lasta.
Kyseinen kirja on siis vuodelta 2000 eli ei ole mitään vanhaa tietoa.
Kommentit (21)
Maailman terveysjärjestön suositukset kun perustuvat " pikkuisen" laajempaan näkemykseen kuin kahden suomalaislääkärin mielipiteet. Pelkästään Suomessakin vähimmäisimetyssuositus on 12 kk asti, eikä imetystä voi kertalaakista lopettaa, eli väkisinkin se venyy yli vuoden, jos haluaa välttää korvikkeita.
Miksi ihmeessä tutti annetaan jopa 3-vuotiaalle, mutta alle 2-vuotiaan imettämistä hämmästellään isoon ääneen?? Minusta imetys on ok ainakin niin kauan kuin tutitkin. Kukin tyylillään...?
Hyvän vitsin murjaisit. Tiedätkö ollenkaan, kuinka paljon niitten koulutukseen kuuluu imetystietoutta?
Hyvin vähän.
Omaa korvikkeenantoa kannattaa puolustella muilla syillä kuin aataminaikuisilla lääkärien näkemyksillä.
Ihme, ettei siitä ole noussut haloota, kun pelkästään Suomessa imetyssuositus on VÄHINTÄÄN 1-vuotiaaksi. Sitä nuoremmillehan pitää antaa korviketta, jos äidinmaitoa ei pystytä tarjoamaan...
jossa ei ole aina tarjolla muuta kunnon ravintoa. Suomessa ei ole minkäänlaista syytä imettää lasta 2-vuotiaaksi.
Itse en tajua, miksi äidinmaitoa ei kannattaisi antaa pikkulapselle ennemmin kuin lehmästä lypsettyä maitoa. Lehmän maidossa kun ei ole mm. ihmiselle sopivia vasta-aineita, ei ainakaan käsitellyssä versiossa. Yli 2-vuotias on jo sen verran isompi, että vastustuskyky riittää taistossa esim. pahoja vatsatauteja vastaan.
Ainakin alle 1-vuotias tarvitsee äidinmaitoa, koska lehmänmaito ei sellaisenaan kerran sovi. Mitä järkeä on tarjota korviketta, jos aitoakin tavaraa on tarjottavissa??
Tutit, tuttipullot (ks. tissin korvikkeet) pois?! Kuten myös unilelut, rätit etc. jos niitä vanhempien läheisyyden sijaan nauttii?
Ja tietysti, kun isoja ollaan, niin ehdottomasti kanssa kertaheitolla vaipat veks!
mitä jotkut lääkärit, järjestöt, neuvolat tms. suosittelevat imetyksestä tms.
Imetin pitkään kun se meni hyvin (vaikka neuvolassa tätä ihmeteltiinkin) ja lopetin kun aika oli siihen kypsä, lapsi sai istua sylissäni aina kun vain halusi ja sai nukkua kainalossa aina kun yöllä alkoi pelottaa ja välillä muutenkin. (Ja saa tietenkin vieläkin.) Nyt hän täyttää kolme vuotta ja on iloinen, luottavainen ja kaikin puolin onnellinen lapsi, ja on nukkunut jo pitkään (n. 2 v) pääsääntöisesti omassa sängyssään.
Jos jotain kahden vanhemman lapsen vauva-ajan hoitamisesta muuttaisin olisi se se että olisin samalla tavalla oman tieni kulkija näissä asioissa kuin nyt viimeisellä kerralla. Kuuntelin silloin liikaa kaikenmaailman suosituksia yms. enkä kuunnellut tarpeeksi lasta. (Tarkempi selostus veisi liikaa aikaa.)
Jokainen tekee niinkuin haluaa ja parhaaksi näkee mun mielestä. Piste.
Mikseivät äidit luota itseensä, itsehän heidän pitäisi tietää mikä on omalle lapselle parasta? Jos imetys onnistuu hyvin miksei sitä voisi jatkaa vähän pitempäänkin tai jos se takkuaa kovasti niin miksi pitää väkisin itkun kanssa yrittää ja yrittää ja palkaksi vain saa kamalan morkkiksen?
Antakaa suositusten pysyä vain suosituksina ja päättäkää itse mikä on juuri teille sopivinta!
ja toimivat kansainvälisillä kentillä. Heidän tehtävänään on soveltaa suositukset paikallisiin olosuhteisiin.
Vierailija:
Hyvän vitsin murjaisit. Tiedätkö ollenkaan, kuinka paljon niitten koulutukseen kuuluu imetystietoutta?
Hyvin vähän.
Omaa korvikkeenantoa kannattaa puolustella muilla syillä kuin aataminaikuisilla lääkärien näkemyksillä.
Rintamaidon energiaravinnepitoisuus (lähinnä rasvapitoisuus) on yksilöllisesti varsin vaihteleva niin, että joillakin äideillä se ei tukitoimista huolimatta riitä ylläpitämään 4-6 kuukauden ikäisen lapsen normaalia kasvua vaan tarvitaan lisäruokaa. Yksinomaan rintaruokittujen eli täysimetettyjen lasten saama maidon määrä vaihtelee niinikään suuresti. Tämä on osoitettu Leena Salmenperän väitöskirjatyössä (Exclusively breast-fed healthy infants grow slower than reference infants. Pediatr Res 1985;19:307-312).
.........................
Täysimetetyt lapset kasvavat 3 kuukauden iän jälkeen hitaammin kuin korviketta ja 4-6 kuukauden iästä suositusten mukaista lisäruokintaa saavat lapset. Leena Salmenperän edellä viitattu työ lienee ensimmäinen maailmassa, jossa tämä selvästi osoitettiin. Hän seurasi huolellisesti 200 lasta syntymästä 2 vuoden ikään. Näistä lapsista oli täysimetettyjä vielä 6 kuukauden iässä 116, kun taas 32 vieroitettiin rinnalta varhain ja sai suositusten mukaisesti lisäruokia. Tämä puoli vuotta täysimetettyjen lasten aineisto on edelleenkin kansainvälisesti katsoen ainutlaatuisen suuri. Sen perusteella voitiin määritellä kasvunormit täysimetetyille suomalaislapsille.
..................................
Hivenaineiden ja vesiliukoisten vitamiinien riittävyyttä pitkässä täysimetyksessä ei voida jättää olettamuksen varaan, vaan se edellyttää tutkimusta. WHO:n asiantuntijakonsultaatio toteaa, että tiedot näiden ravinteiden riittävyydestä ovat pahasti vajaita (grossly inadequate).
........................................
WHO:n suosituksen pohjana olleessa asiantuntijakonsultaatiossa todetaan, ettei käytössä olleiden tietojen perusteella ole mahdollista päätellä kasvun pysyvän normaalina 6 kuukauden täysimetyksen ajan. Siihen liittynyt kirjallisuustutkimus rajoittui tutkimuksiin, joissa verrattiin neljän ja kuuden kuukauden täysimetystä.
...........................................
Kehitysmaissa kuolee edelleen päivittäin tuhansia lapsia ripulitauteihin, ja pitkä imetys on kehitysmaissa ehdottoman aiheellista. Siksi on ymmärrettävää, että WHO on halunnut antaa suosituksensa, vaikka sen pyytämä ja saama asiantuntijakonsultaatio toteaa neljän ja kuuden kuukauden täysimetystä vertailevan tutkimustiedon hataraksi.
...........................................
Toisin kuin WHO:n suositus, Suomen voimassa oleva suositus perustuu luotettavaan tieteelliseen tutkimukseen, joka on merkittäviltä osin suomalaisten lastenlääkärien suorittamaa. Terveydenhoitoon liittyvissä ratkaisuissa ei kannata tarjota Suomelle malliksi Yhdysvaltoja tai Kanadaa, joissa eri väestöryhmien terveydentilassa on suuria eroja.
Itse imetin 1v 2kk kun aloin itse väsymään. Mutta tuo 2 vuotta olisi kyllä tosi hyvä imetysaika!
keskuudessa tutkimus jossa tutkitaan ympäristömyrkkyjen vaikutusta äidinmaitoon. Veikkaampa että sieltä tulee aikanaan sellasia tuloksia jotta taaperoimettäjätkin hätkahtää. Mutta katsotaan rauhassa...
lasta " pitäisi" imettää kaksi vuotiaaksi! Siitä eí ole mitään hyötyä! Itse lopetin täysimetyksen 5,5kk iässä ja aion jatkaa niin kauan ku hyvältä tuntuu. Tämä on iänikuinen kysymys, en ymmärrä miten joku jaksaa keuhkota.
Olisi kyllä tosi kiva tietää mitä kaikkea maito sisältää. Toisaalta mä uskon ämmän hyötyihin enemmän kuin haittoihin. Ämmä sisältää niin paljon vasta-aineita ja kasvua edistäviä tekijöitä. Eikä se ole välttämättä huonokaan asia jos ei vauvasta tule mitään isoa jässikää ämmän avulla... Kunhan kasvaa!
Minusta siitäkin puhutaan ja sitä tutkitaan liian vähän, miten aikaiset kiinteät vaikuttavat suolistoon. Jostain luin englanniksi kerran, että vauvan suolisto ei kestä kiinteää ravintoa kuin vasta 6-9 kk:n ikäisenä... Jos antaa kiinteää ruokaa sitä ennen, niin lapsi voi altistua erilaisiin suolistosairauksiin aikuisena. MIetin vain, että kuinka monella aikuisella nytkin on huonosti toimiva suolisto. Esim. veljelläni on paksunsuolentulehdus ja äitini on imettänyt häntä vain 1 kk:n. Olisi kiva jos joku tutkisi tätäkin vähän lisää!
Eikä tämän ole nyt tarkoitus olla mikään kiista, koska eihän kaikilla aina ole mahdollisuus imettää pitkään!
joten mitenkäs tuoretta tuo muu tieto viestissä 15?
nimittäin ainakin c-vitamiiniä on rintamaidossa todettu olevan riittävästi, vaikka 60-luvulla kuviteltiin että jo lähes vastasyntyneet tarvitsevat lisä c-vitamiiniä..
Vierailija:
joten mitenkäs tuoretta tuo muu tieto viestissä 15?
nimittäin ainakin c-vitamiiniä on rintamaidossa todettu olevan riittävästi, vaikka 60-luvulla kuviteltiin että jo lähes vastasyntyneet tarvitsevat lisä c-vitamiiniä..
Ei kannata valittaa, että 20 vuotta vanha tieto ei ole pätevää jos aikoo hyväksyä tutkimustulokset jotka on tehty alueilla joilla on vielä alkeellisempaa kuin meillä 20 vuotta sitten.
eikö sulla ole parempaa tekemistä ku stressata toisten imettämisiä tai imettämättä jättämisiä. mä en imettänyt kuin viikon. siinäpä sulle jeesusteltavaa täksi yöksi:)