Elämäni on niin tylsää että valehtelen ystävilleni

Työttömäksi jäätyäni olen päivät pitkät yksin. Muutin uudelle paikkakunnalle vuoden alussa (työn perässä joka ei sitten koskaan alkanutkaan koronan takia) enkä ole täällä kehenkään tutustunut ja elämä on yksinäistä ja tylsää. Olen alkanut valehtelemaan vanhoille ystävilleni siitä mitä teen, ei mitään isoja, tärkeitä juttuja vaan väritän elämääni. Ja ne valheet vaan tulee mun suusta ennen kuin edes ehdin tajuta mitä selitän. Oikeasti mun päivät on sitä että herään, syön aamupalan käyn kävelyllä, koitan löytää töitä, teen ruokaa ja kotitöitä, möllötän tietokoneen ääressä ja menen nukkumaan. Häpeän tilannettani ja sitten lipsauttelen valheita jotka saavat mun elämän kuulostamaan edes hiukan "jännemmältä" ja häpeän myös tuota valehtelua. Eivät ne valheet tosiaan isoja ole vaan tyyliin että jos ystävä kyselee mitä olen tehnyt niin saatan sanoa käyneeni kahvilla jossain tai jossain pienessä tapahtumassa (minne oikeasti olisin halunnut mennä mutta ei ollut varaa) tai väitän leiponeeni vaikka sekään ei ole oikeasti kiinnostanut enää pitkään aikaan.