Lue keskustelun säännöt.
ADD-ihmiset: tunnetteko itsenne nuoremmaksi kuin mitä todellisuudessa olette?
12.09.2020 |
Itse on 35-vuotias mutta koen itseni paljon nuoremmaksi ja tulen nuorempien kanssa hyvin juttuun. Olen kenties vähän ”epäkypsä”. Näytän myös nuoremmalta.
Kommentit (24)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta! Miten voi olla mahdollista?
Tunnen erään yli 55v ja hän näyttää ikäistään nuoremmalta. Käytös on teinimäistä yhä edelleen. Ei varmaan aikuistu ikinä. Vastuunottaminen ei onnistu.
Mulla on jonkin verran add-piirteitä. En siis tiedä onko mulla sitä kuitenkaan tai jos on, niin lievänä. Joka tapauksessa olin henkisesti nuori ja näytin nuorelta noin 35-vuotiaaksi asti. Edelleen tunnen itseni nuoreksi ja olen nuorekas, enkä näytä kovin vanhalta vieläkään, mutta ero todelliseen ikään ei ole enää niin huomattava kuin tuohon 35-v. saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pojalla add, lähempänä kolmeakymmentä mutta käyttäytyy paikoin kuin alle parikymppinen, on nuorekas ulkoisesti.
Adhd, ja joo. Ei koskaan ollut perhettä,vakityötä, virallista kesälomaa tms. Ehkä ei vaan oo ihan samoja juttujamistä jutella kaikkien samanikästen kans.
45v. nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, alan olla pulassa henkisen teiniyteni kanssa kun alkaa 35 jo lähestyä :D menen silti ADHDni mukaisesti, enkä ala näytellä mitään täysipäistä aikuista kun sitä en ole. Ollaan vaan omia itsejämme :)
Onkohan Jenni Haukiolla ADD? Tuntuu olevan jotenkin haaveilinen ja vähän pihalla ja lapsellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onkohan Jenni Haukiolla ADD? Tuntuu olevan jotenkin haaveilinen ja vähän pihalla ja lapsellinen.
Luulen että on!
Vierailija kirjoitti:
Onkohan Jenni Haukiolla ADD? Tuntuu olevan jotenkin haaveilinen ja vähän pihalla ja lapsellinen.
Voi olla, tai voi olla myös vain herkkä, jolloin huomaa paljon ja jää mietteisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinasin aloittaa vastaavan ketjun itse, aiheena aikuiset, jotka tykkää lapsien jutuista. Esim. Pokemonista, nukeista, söpöistä jutuista, jne. Liittyyköhän asiaan? Minä itse pidän ja pukeudunkin melko lapsellisesti (värejä, kuviota, yms.) Add diagnosi ainakin löytyy.
Olen ollut aina vanha sielu, mutta toisaalra tunnen itseni nuoremmaksi kuin muut ikäiseni. En osaa asettua sellaiseen aikuisuuden stereotypiseen raamiin ja sovinnaisuuteen, vaikka olenkin vastuullinen "aikuinen" ja huolehtiva vanhempi. Itseäni 20 vuottakin nuoremmat kertovat minun olevan tosi nuorekas ikäisekseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena pikkuvanha, vanhana pikkulapsi. Ei mennyt ihan oikein henkinen kehitys. :D
Jep. Olen kiinnostunut musiikki- ja meikkitrendeistä, samoin kun kulttuurin käänteistä. Seuraan YouTubessa varmaan nuoremmille suunnattuja kanavia. Vastuunotto ja suunnitelmallisuus ei ole valttikorttejani, niin eipä ole tullut saavutettua monia aikuisuuden rasteja. Jo veroilmoitus, puhelinliittymän kilpailutus, kirjaston kirjojen ajoissa palautus ja sen sellainen aiheuttaa tuskaantumista. Vielä pitäisi lisää hommata vaikeuksia elämäänsä?
Onko teillä nuorilla add-immeisillä vähäinen tai repaileinen työhistoria? Pitäisikö tämä meidät nuorena, ei olla riudutettu itseämme raskaisssa likuhihnahommissa?
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä nuorilla add-immeisillä vähäinen tai repaileinen työhistoria? Pitäisikö tämä meidät nuorena, ei olla riudutettu itseämme raskaisssa likuhihnahommissa?
Koen kyllä itseni nuoremmaksi kuin mitä oikeasti olen ja työhistoriani on aika repaleinen.
Joo. Ja sama kuin aikaisemmalla vastaajalla, lapsena olin pikkuvanha ja nyt ns. lapsellinen. Otan kyllä vastuun elämästä, maksan maksut ajallaan, yms. Töitä teen freelancerina kun on liian vaikea sopeutua normiaikuisten työyhteisöön. Toimii tämä elämä näinkin.
n34
joo! siis 25v. ikäisenä ei ole toivoakaan päästä johonkin missä ikäraja 18v. ilman papereita.
Olen oman pääni sisällä elävä runotyttö, jonka elämä on haahuilua tilanteesta toiseen.
inhottaa mennä uuteen työpaikkaan, kun tietää, että tarkkaavaisuusvirheet ja huolimattomuusvirheet nousee taas framille.
En ole tahallisesti tällainen. Vaatii hirveästi voimavaroja pysyä tarkkaavaisena ja vaikka kuinka teen parhaani, niin virheitä sattuu.
Kaikkien mielestä olen aito, suloinen ja söpö. On tosin kiusallista, mutta ymmärrettävää, että aikuisten maailmassa mua ei oteta vakavissaan.
En edes itse tunne itseäni aikuiseksi. Olen jotenkin lapsenomainen ja kasvu on kesken.
Olen kyllä vastuuntuntoinen ja vaadin itseltäni paljon. teen paljon ylimääräistä korvatakseni vajavuuteni.
Sama homma mulla. Mistä lie johtuu.