Lue keskustelun säännöt.
onko pms tällaista?
30.10.2013 |
tämä kysymys saattaa tuntua oudolta, mutta itse olen aina ajatellut, että pms-oireet ovat vain joidenkin naisten selittelyä hankalalle käytökselleen. kunnes... eli nyt kolmas kuukausi ilman hormonaalista ehkäisyä menossa, enkä välillä ole tunnistaa itseäni. vähän ennen kuukautisia huomaan, että oloni muuttuu yön yli. yhtäkkiä aivan kummalliset asiat itkettävät ja kaikki tuntuu käsittämättömän synkältä ja ankealta. miehen kanssa on aktiivinen seksielämä, mutta yhtäkkiä tämäkin muuttuu, eikä voisi vähempää huvittaa. ensimmäisellä kerralla pelästyin ihan oikeasti, että mikä minua yhtäkkiä vaivaa, mutta en sitten ajatellut asiaa sen enempää, kun se meni nopeasti ohi. toinen kerta samoin, ja nyt sitten kolmannella kerralla onnistuin sijoittamaan tämän olon vasta kalenteriin. yritän myös pudottaa painoa, ja tuntuu että yhtäkkiä vatsani turpoaakin kuin olisin kuudennella kuulla raskaana, mikä myös lisää surkeaa oloa. kuulostaako tämä teistä pms-oirehtelevista tutulta, vai olenko vain tulossa hulluksi? :)
Kommentit (13)
no kiukuttelu kuuluu myös asiaan. ja sitten hävettää. en kun oikeasti ole koskaan ollut sellainen, ja nyt yhtäkkiä rähjään jostakin ihan turhasta jutusta. (toistaiseksi uhrina on tosin ollut onneksi vain tuo oma mieheni...)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, PMS:ltä kuulostaa. Oma oireiluni paheni synnytysten jälkeen niin, että oikeasti luulin tulleeni hulluksi tai masentuneeni yhtäkkiä. Rajut mielialan heittelyt, ärtyisyys ja masentuneisuus alkoivat jo heti ovulaation jälkeen ja kestivät sen kaksi viikkoa. Onneksi oireet ovat jo vähän tasoittuneet, mutta silti hankaloittavat elämää jonkin verran.
Mulla auttaa se, kun hoksaan että kyse on pms:stä eikä oikeasta syystä olla vihainen/surullinen. Joskus pms:t meni vielä tosi pahaksi, kun en tajunnut ettei tunnetta kannata ruokkia heittäytymällä siihen.
2
Mulla pms iskee viikkoa ennen menkkojen alkua. Maailma muuttuu semmoiseksi Limbomaiseksi harmaaksi, pohjattoman surumieliseksi, ja kaikki tuntuu olevan mua vastaan. Vaikka arkena olen tyytyväinen ja onnellinen, pms muuttaa kaiken. Yleensä aina saan jonkun yhden kriisin mieleeni, joka kalvaa sen 3-4päivää. Itkettää. Olo on kuin jollain... elinkautista kärsivällä. Mies hengittää väärin, niin koen sen henkilökohtaisena loukkauksena. Onneksi nykyään eristäydynkin aika täysin, ennen keuhkosin sille ties mistä :D eli mökötän sitten makkarissa ja itken silmät päästäni. Mies ostaa suklaata ja käy lenkillä :D
Joo. Joskus ihmettelin itekin ja pelkäsin että oonko oikeesti tullu hulluks kun yhdellä hetkellä nauran ja seuraavalla itken, mutta sitten rupesin kans miettii tota pms-jutskaa ja huokaisin ettei onneks tartte pelätä.
Pms on pahimmillaan mulla ainakin just paria kolmea päivää ennen menkkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiitos ihanat vastauksista! kuulostaa kyllä niin tutulta... oletteko keksineet muita tapoja helpottaa oloa? liikunta varmaan voisi auttaa, mutta nyt en saanut itseäni edes jumppaan, jossa tykkään kuitenkin yleensä käydä :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, tervetuloa meidän tavallisten kuolevaisten joukkoon! Tuo on juurikin sitä pms-oireilua. Jos keksit apua, kerro ihmeessä tännekin.
[quote author="Vierailija" time="30.10.2013 klo 22:31"]
kiitos ihanat vastauksista! kuulostaa kyllä niin tutulta... oletteko keksineet muita tapoja helpottaa oloa? liikunta varmaan voisi auttaa, mutta nyt en saanut itseäni edes jumppaan, jossa tykkään kuitenkin yleensä käydä :(
ap
[/quote]
Jossain Prisma-dokkarissa saatiin joskus viitteitä siitä, että maitotuotteet auttaisivat. En ole itse varsinaisesti kokeillut.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahenee mitä enemmän on ikää. Mä rähjään, olen ärtynyt ja levoton. Rentoudun heti kuukautisten alettua ja mulla ikää 48v. Nuorempana vaivoja ei ollut.
Kyllä vaan..! Mutta minun tapauksessani e-pillerit tekivät elämästäni liian tasaista, kuin olisin sumussa kulkenut, eikä mikään tuntunut miltään, edes seksi ei oikein huvittanut. Kokeilin kolmea eri merkkiä muttei mikään niistä sopinut. Kun jätin kolmannet pillerit pois, niin huomasin selvän eron, tunteet olivat voimakkaampia ja olin "hereillä", valpas. En ikinä enää söisi pillereitä, enkä ole 10vuoteen syönytkään.
Pms on välillä kamala, kun tuntuu ettei hermot kestä pieniäkään vastoinkäymisiä tai lasten kitinöitä. Mutta nyt kun tiedän milloin pms on tulossa ja tunnen itseni, niin osaan varautua tai ainakin tiedän syyn käytökseeni. Kannattaa merkata kalenteriin ne pahimmat päivät niin tiedät jatkossa. Mieluummin vuoristorata kuin tasaista sumua minulle kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13 lisää että itselläni auttaa myös parhaiten tieto, mistä hermojen meneminen tai herkkyys johtuu. Ruoka-aineista suklaa on ehkä paras apu, sanoin käytän luontaistuotekaupasta ostamaani reishi-kääpäjauhetta.
Kuulostaa kyllä. Itkuherkkyyden lisäksi/sijasta olen usein myös todella ärtyvä ja kiukkuinen.