Lue keskustelun säännöt.
Pph ei lohduttanut lastani
29.10.2013 |
Niin, lapsi on juuri aloittanut kuukausi sitten hoidossa, ja itkee aamuisin kun hänet jätetään. Tänä aamuna hän jäi suoraan ulos, ja itki kovasti perääni. Jäin sivummalle seuraamaan, ja hoitaja ei reagoinut itkuun millään tavalla! Lapsi seisoi yksin itkemässä, eikä "täti" tee mitään! Eräs tuttuni sattui näkemään lapseni noin tunnin päästä siitä kun olin hänet jättänyt, ja lapsi itki edelleen! Eikä hoitaja ottanut vieläkään syliin.
Olen niin raivona ettei mitään järkeä! Mitä sanon, kun menen hakemaan lapsen? Haen siirtoa päiväkotiin, sillä en usko että tuollainen hoitotäti on mistään kotoisin. Hän on alalla varsin uusi, ja ryhmä on aika hankala, kolme alle 2- vuotiasta ja yksi isompi.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:30"]
Ei sinun ole mitään syytä raivota tuosta. Ihan asiallisesti otat asian puheeksi kun menet lasta hakemaan, sanot että huomasit että lapsi jäi itkemään kovasti perään ja että toivoisit, että lasta lohdutettaisiin tuossa tilanteesssa.
Osa ihmisistä kun on sitä mieltä, että aina itkuun ei ole syystä tai toisesta reagoida lohduttamisella, esim. jos lohduttaminen ei auta, ja jotkut myös uskoo että lapsen on parasta vaan itse oppia sopeutumaan hoitoon jääntiin, itkeä itkunsa kunnes väsyy itkemään.
Ei tuollainen hoitaja välttämättä ole huono tai kylmä ihminen muuten, juttele hänen kanssaan nyt ensin tästä asiasta rauhallisesti, että mikä on takana lohduttamattomuudessa, ja mieti sen jälkeen vasta onko kyseessä ihmishirviö jonka hoteista lapsi on äkkiä otettava pois vai vaan ihminen, joka ei osannut toimia sinun mielesi mukaan oikein koska et ole kertonut miten sinusta pitäisi toimia.
[/quote]
Minkälainen on ihminen joka ei välähdä sen vertaa että kun lapsi itkee, yritän lohduttaa? Surullisen lapsen lohduttaminen luulisi olevan sisäsyntyistä eikä ulkoa opittua.
Toisekseen miksi hoitaja ei nostanut lasta syliin ja sanonut vaikka että mennäänpä katsomaan mitä on aamupalaksi tai mitä muut lapset puuhaavat.
Niinno. Onko välttämätöntä viedä niin pientä lasta hoitoon, ettei se pärjää ilman äitiä? Ilmeisesti noista kolmesta alle 2-vuotiaasta yksi on sinun? Onko se nyt ihme, että tulee äitiä ikävä?
Jos ei hyvällä sitten pahalla. Joka aamu lohdutusta, lohdusta ja lohdutusta edelleen joka aamu lapsi itkee äidin perään. Kokeillaan sitten toisenlaista tapaa, ei noteerata.
Onko kyseessä sellainen pph joka alkoi pph:ksi pystyäkseen hoitamaan omat lapsensa kotona? Tiedän kaksi pph:ta jotka ovat omien lapsiensa vuoksi päätyneet alalle, ovat sanoneet suoraan että tekevät tätä työtä niinkauan kunnes omat lapset lähtee kouluun. En muuten ikinä veisi lapsiani heille hoitoon, ovat niin kylmäkiskoisia hoitolapsiaan kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:38"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:30"]
Ei sinun ole mitään syytä raivota tuosta. Ihan asiallisesti otat asian puheeksi kun menet lasta hakemaan, sanot että huomasit että lapsi jäi itkemään kovasti perään ja että toivoisit, että lasta lohdutettaisiin tuossa tilanteesssa.
Osa ihmisistä kun on sitä mieltä, että aina itkuun ei ole syystä tai toisesta reagoida lohduttamisella, esim. jos lohduttaminen ei auta, ja jotkut myös uskoo että lapsen on parasta vaan itse oppia sopeutumaan hoitoon jääntiin, itkeä itkunsa kunnes väsyy itkemään.
Ei tuollainen hoitaja välttämättä ole huono tai kylmä ihminen muuten, juttele hänen kanssaan nyt ensin tästä asiasta rauhallisesti, että mikä on takana lohduttamattomuudessa, ja mieti sen jälkeen vasta onko kyseessä ihmishirviö jonka hoteista lapsi on äkkiä otettava pois vai vaan ihminen, joka ei osannut toimia sinun mielesi mukaan oikein koska et ole kertonut miten sinusta pitäisi toimia.
[/quote]
Minkälainen on ihminen joka ei välähdä sen vertaa että kun lapsi itkee, yritän lohduttaa? Surullisen lapsen lohduttaminen luulisi olevan sisäsyntyistä eikä ulkoa opittua.
Toisekseen miksi hoitaja ei nostanut lasta syliin ja sanonut vaikka että mennäänpä katsomaan mitä on aamupalaksi tai mitä muut lapset puuhaavat.
[/quote]
Ajattelen samaa kuin 6, eli ehkäpä hän on jo yrittänyt lohdutella ja se ei ole oikein auttanut.
En tiedä mutta kyllä minä ainakin toisinaan omiin lapsiinkin olen käyttänyt sitä tekniikkaa että olen antanut vaan huutaa kunnes väsyy, varsinkin jos tuntuu että asiasta on tullut enemmänkin tahtojen taistelu ja huudossa on mukana manipulointiyritystäkin. En pidä sitä automaattisesti pahana asiana, riippuu tilanteesta.
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:43"]
Onko kyseessä sellainen pph joka alkoi pph:ksi pystyäkseen hoitamaan omat lapsensa kotona? Tiedän kaksi pph:ta jotka ovat omien lapsiensa vuoksi päätyneet alalle, ovat sanoneet suoraan että tekevät tätä työtä niinkauan kunnes omat lapset lähtee kouluun. En muuten ikinä veisi lapsiani heille hoitoon, ovat niin kylmäkiskoisia hoitolapsiaan kohtaan.
[/quote]
Minä olin tuollainen pph myös kun omat lapset oli alle kouluikäisiä, ja en ymmärrä kyllä tätä yhteyttä että olisi jotenkin erityisen kylmäkisokoinen ja huono pph jos on näitä. Minä ainakin hoisin niitä vieraita ihan samoin kuin omia lapsiani, ja ilmeisesti lapset oli tyytyväisiä palveluun, koska varsinkin yksi hoitolapsi säännöllisesti itki kun vanhemmat haki pois hoidosta, ei olisi halunnut lähteä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse perhepäivähoitaja ja voin sanoa, että lapset ovat erilaisia, oppivat olemaan ilman äitiä ja isää eri tahtiin. Jotkut ovat ensimmäisestä päivästä lähtien kuin kotonaan, hyppäävät kaulaan ja uskaltavat kiukutellakin. Toiset taas itkisivät ovella koko päivän, ellen yrittäisi saada niitä leikkeihin mukaan.
Nytkin minulla on yksi kohta 3-vuotias, joka tuotiin 1-vuotiaana meille hoitoon. Itki ensimmäisen puoli vuotta joka aamu tunnin. Minulla ei yksinkertaisesti ollut mahdollisuutta pitää puolta vuotta yhtä lasta tuntia sylissä, koska oli ne kolme muutakin hoidettavaa. Joku muukin saattoi alkaa itkeä, piti vaihtaa vaippaa, nostaa leluja, lukea, pukea, syöttää. Sydän vuosi verta, mutta pakko oli antaa istua lattialla hetken itkemässä ja vaihtaa sen toisen vaippa ja ottaa uudestaan syliin.
Jonkun toisen kanssa taas sellainen "välinpitämätön" asenne toimi tosi hyvin. Kun itku alkoi oven mentyä kiinni, aloin muiden kanssa tehdä jotain ihan muuta. Rakennella Duploilla, ottaa piirustusvälineet esiin tai mennä lukemaan satua. Lapsi oppi nopeasti, ettei itku tuo äitiä takaisin ja kannattaa mennä muiden joukkoon touhuamaan. Tämä lapsi oli kuitenkin jo isompi, ei mikään taapero. Ymmärsi puhetta ja pystyin selittämään, että leikitään, syödään ja nukutaan päiväunia ja äiti tulee sitten iltapäivällä hakemaan.
Lapset ovat yksilöitä, samoin vanhemmat. Niin me perhepäivähoitajatkin. Toivoisin, että vanhemmat puhuisivat minulle suoraan kaikista asioista (niin puhuvatkin), eivätkä haukkuisi anonyymisti netissä kylmäksi, jos tällainen asia kaihertaisi.
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:43"]
Onko kyseessä sellainen pph joka alkoi pph:ksi pystyäkseen hoitamaan omat lapsensa kotona? Tiedän kaksi pph:ta jotka ovat omien lapsiensa vuoksi päätyneet alalle, ovat sanoneet suoraan että tekevät tätä työtä niinkauan kunnes omat lapset lähtee kouluun. En muuten ikinä veisi lapsiani heille hoitoon, ovat niin kylmäkiskoisia hoitolapsiaan kohtaan.
[/quote]
Minä olin tuollainen pph myös kun omat lapset oli alle kouluikäisiä, ja en ymmärrä kyllä tätä yhteyttä että olisi jotenkin erityisen kylmäkisokoinen ja huono pph jos on näitä. Minä ainakin hoisin niitä vieraita ihan samoin kuin omia lapsiani, ja ilmeisesti lapset oli tyytyväisiä palveluun, koska varsinkin yksi hoitolapsi säännöllisesti itki kun vanhemmat haki pois hoidosta, ei olisi halunnut lähteä :D
[/quote]
Hohhoijakkaa. Et sitten tajunnut etten puhunut ihan jokaisesta lapsensa vuoksi pph:ksi alkaneesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:43"]
Onko kyseessä sellainen pph joka alkoi pph:ksi pystyäkseen hoitamaan omat lapsensa kotona? Tiedän kaksi pph:ta jotka ovat omien lapsiensa vuoksi päätyneet alalle, ovat sanoneet suoraan että tekevät tätä työtä niinkauan kunnes omat lapset lähtee kouluun. En muuten ikinä veisi lapsiani heille hoitoon, ovat niin kylmäkiskoisia hoitolapsiaan kohtaan.
[/quote]
Minä olin tuollainen pph myös kun omat lapset oli alle kouluikäisiä, ja en ymmärrä kyllä tätä yhteyttä että olisi jotenkin erityisen kylmäkisokoinen ja huono pph jos on näitä. Minä ainakin hoisin niitä vieraita ihan samoin kuin omia lapsiani, ja ilmeisesti lapset oli tyytyväisiä palveluun, koska varsinkin yksi hoitolapsi säännöllisesti itki kun vanhemmat haki pois hoidosta, ei olisi halunnut lähteä :D
[/quote]
Hohhoijakkaa. Et sitten tajunnut etten puhunut ihan jokaisesta lapsensa vuoksi pph:ksi alkaneesta?
[/quote]
Aika yleistävältä viestisi minusta vaikutti, koska heti alkuun kun kuulit lapsen kylmänoloisesta kohtelusta, esitit kysymyksen että onkohan tämmöinen omien lapsien pieniä olon ajan hoitaja vaan. Kyllä se minusta vaikutti vihjaukselta, että sinusta on yleistäkin että sellaiset hoitajat on jotenkin kylmempiä.
On huonoja ja hyviä ihmisiä ihan joka alalla, kaikki vaan ihmisiä.
Olin minäkin perepäivähoitaja kymmenen vuotta, alunperin aivan toisen alan ihminen. Ja siihen hommaan ryhdyin että pystyin olemaan kotona omieni kanssa, siinä syy. Mutta olen lapsia rakastava ja empaattinen ihminen, meillä ei olisi noin onnistunut.
Mutta hoitajia on myös joka junaan, näin ja kuulin monenlaista, myös päiväkotimaailmassa.
Olen todella kiitollinen ettei ole tarvinnut omia lapsia viedä sen paremmin perhe- kuin laitoshoitoonkaan. Toivoisi että kaikki pystyisivät hoitamaan lapsemsa omassa kodissa, se on se ihan paras hoitomuoto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 12:02"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:59"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.10.2013 klo 11:43"]
Onko kyseessä sellainen pph joka alkoi pph:ksi pystyäkseen hoitamaan omat lapsensa kotona? Tiedän kaksi pph:ta jotka ovat omien lapsiensa vuoksi päätyneet alalle, ovat sanoneet suoraan että tekevät tätä työtä niinkauan kunnes omat lapset lähtee kouluun. En muuten ikinä veisi lapsiani heille hoitoon, ovat niin kylmäkiskoisia hoitolapsiaan kohtaan.
[/quote]
Minä olin tuollainen pph myös kun omat lapset oli alle kouluikäisiä, ja en ymmärrä kyllä tätä yhteyttä että olisi jotenkin erityisen kylmäkisokoinen ja huono pph jos on näitä. Minä ainakin hoisin niitä vieraita ihan samoin kuin omia lapsiani, ja ilmeisesti lapset oli tyytyväisiä palveluun, koska varsinkin yksi hoitolapsi säännöllisesti itki kun vanhemmat haki pois hoidosta, ei olisi halunnut lähteä :D
[/quote]
Hohhoijakkaa. Et sitten tajunnut etten puhunut ihan jokaisesta lapsensa vuoksi pph:ksi alkaneesta?
[/quote]
Aika yleistävältä viestisi minusta vaikutti, koska heti alkuun kun kuulit lapsen kylmänoloisesta kohtelusta, esitit kysymyksen että onkohan tämmöinen omien lapsien pieniä olon ajan hoitaja vaan. Kyllä se minusta vaikutti vihjaukselta, että sinusta on yleistäkin että sellaiset hoitajat on jotenkin kylmempiä.
[/quote]
Minun kokemus on että ne hoitajat eivät ole todellisesta kutsumuksesta alkaneet tekemään työtään joka sitten heijastuu työhön. Ihan kuten millä tahansa alalla, työntekijä jolla se työ ei kiinnosta pätkääkään, on monesti aika huono työtenkijä.
Minäkin aloitin pph.na koska en halunnut viedä omia vieraalle hoitoon. Mielestäni tämäon minulle nimenomaan se kutsumusammatti! Koska minulle on todella tärkeää,etä lapset tulejvat hyvin hoidetuksi ja hoidanhyvin myös netoisten lapset.
Omat lapseni ovat jo koululaisia ja jatkan edelleen tätä työtä.
ap.n tapaukseen sanon samaa kuin muutama muukin, joskus on lapsia jotka huutavat pitipäheitä sylissä tai ei. Sylissä saattavat huutaa vielä enemmän,eivät kuuntele mitään vaikka heille yrittäisi kekisä kivoja juttuja, silloin eivoi tehdä muuta kuin antaa huutaa.
On myös lapsia jotka rauhoittuvat syliin taiviimeistään kun keksii jotain mieluista tekemistä. On myös olemassa hoitajia jotka eivät viitsi/kehtaa/jaksa nähdä tätä vaivaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
15 viesti karkasi, siis toiset eivät viitsi nähdä vaivaa lohduttaakseen lasta vaikka itkun saisi loppumaan sylittelyllä.
M7nun kokemuksellani nämä "laiskat" hoitajat ovat yleensä niitä lähempänä eläkeikää olevia jotka eivät oikein jaksa lapsia muutenkaan. Nämä samaiset tantat ovat vanhempien edessä niinmielinkielin kieli ruskeana, mutta autaa armias kun vanhemman lähtevät. Mutta kaikki vanhemmathoitajat toki eivät ole tällaisia ja tiedän myös hoitajia joilla on omatkin lapset kotona ja kohtelevat heitä ihan erilailla kuin hoitolapsia :(.
Kuvitteletko ap, että päiväkodissa sinun lastasi hellitään ja hoivataan tuntitolkulla, kun hän itkee perääsi lohduttomasti? Ei todellakaan. Siellä on ne 10 muutakin juuri vauvaiän ylittänyttä, jotka haluavat huomiota. Päiväkodissa pienet ovat usein pas*at vaipassa pitkäänkin, koska kukaan ei ehdi vaihtaa tai huomaa vaihtaa, ulkona jos lapsesi repii hanskat käsistään, niin sitten lapsesi on ilman hanskoja jne jne...
Ap tässä
Kiitos viesteistänne. Olen nyt vähän rauhoittunut ja miettinyt asioita. Hoitaja ei siis ollenkaan reagoinut lapseni itkuun, ei edes yrittänyt ottaa syliin, ei puhunut hänelle, antoi vain huutaa perääni lohduttomasti tekemättä mitään. Mielestäni näin ei voi toimia, ja aion tottakai ottaa asian esiin kun menen hakemaan lapsen kotiin.
Joku kysyi, onko hoitajalla omat lapset kotona: kyllä on. Eikä hän tosiaan kohtele tasapuolisesti kaikkia. Kun toin omani hoitoon, he olivat jo pihalla. Minulla oli hänelle muutamia papereita, joten menimme sisälle, ja hän tuli oman tyttönsä kanssa sisään ja jätti kaksi pienintä hoitolasta rattaisiin ulos vesisateeseen. Hän ei ole ollut alalla vielä kauaa, alle vuoden, joten ymmärrän ettei kaikkea voi vielä osata, mutta yllätyksenä minulle tulee, että näinkin monien mielestä on ihan ok, ettei lapsen hätään reagoida mitenkään.
En usko että päiväkoti on mikään autuaaksi tekevä paikka sekään. Suuret ryhmät, vähän hoitajia, mutta siellä on aina usempi aikuinen vahtimassa lasten lisäksi vähän myös toisiaan...
Minä pidän lapsia sylissä ainoastaan kun voin istua. Työterveyslääkäri on näin neuvonut. Lohduttaa voi tietysti muutenkin kuin ottamalla syliin. Itse menen kyykkyyn lapsen tasolle ja halaan tai silittelen. Joskus se ei vaan auta ja itkevä lapsi saa itkeä itkunsa rauhassa loppuun. Toki koitan houkutella leikkeihin. pph
Hoida lapsesi itse kotona tai hanki au pair tai lastenhoitaja niin ei tarvitse valittaa!
No mulle olis kyllä riittänyt sekin että ottaa jotain kontaktia siihen lapseen, mutta mitä näin siinä seuratessa, niin hän ei jutellut, ei halannut, ei koskenut lapseen. Otti tältä lelun pois kädestä ja sanoi että mennäänpäs nyt.
Mieluusti hoitaisin lapseni kotona itse vielä vuoden verran, että olisi kolmevuotias, mutta valitettavasti rahatilanne ei anna periksi. Voisin tietty alkaa pph:ksi itse, mutta ei pää kestäis sellasta laumaa. Nostan hattua kaikille jotka tekee tota työtä hyvin. Väliinpitämättömyys vaan ottaa suunnattomasti nuppiin, koska siinä on oman lapsen hyvinvointi kyseessä. -ap-
Ei sinun ole mitään syytä raivota tuosta. Ihan asiallisesti otat asian puheeksi kun menet lasta hakemaan, sanot että huomasit että lapsi jäi itkemään kovasti perään ja että toivoisit, että lasta lohdutettaisiin tuossa tilanteesssa.
Osa ihmisistä kun on sitä mieltä, että aina itkuun ei ole syystä tai toisesta reagoida lohduttamisella, esim. jos lohduttaminen ei auta, ja jotkut myös uskoo että lapsen on parasta vaan itse oppia sopeutumaan hoitoon jääntiin, itkeä itkunsa kunnes väsyy itkemään.
Ei tuollainen hoitaja välttämättä ole huono tai kylmä ihminen muuten, juttele hänen kanssaan nyt ensin tästä asiasta rauhallisesti, että mikä on takana lohduttamattomuudessa, ja mieti sen jälkeen vasta onko kyseessä ihmishirviö jonka hoteista lapsi on äkkiä otettava pois vai vaan ihminen, joka ei osannut toimia sinun mielesi mukaan oikein koska et ole kertonut miten sinusta pitäisi toimia.