Mies viettää vapaa-aikansa kavereiden kanssa, lapset ikävöi

Up

Oot kyllä aika lapanen. On se ihmeellistä miten jotkut naiset vaan on noin nössöjä. Missä teidät on kasvatettu? Oikein vihaksi pistää.
Ei ihme, että mies ei viihdy kotona. Annat sen toistuvasti kävellä itsesi yli.
Arvosta itseäsi ja jos olet kotona, niin mene töihin ja hanki oma elämä.
Ei toinen voi sinua onneliseksi tehdä. Muutos pitää aloittaa itsestä.

Voi vittu sä oot nössö! siis ei oikeesti millään pahalla vaan haluaisin auttaa sua..

Musta tuntuu pahalta sun puolesta.

Sun lapset kärsii kun ne odottaa isiä TURHAAN joka päivä.

Nyt heität miehen vaatteet ulos ja sanot ettei takas oo tulemista ennenkun oppii olemaan!

Mun mielestä sun pitäisi mennä myös töihin. Et enää mahdollista tuota, että elätte miehen aikatauluista ja odotatte ja kaipaatte. Menet sinäkin töihin ja mies joutuu hakemaan lapsia päiväkodista ja tekemään ruokaa ja oikeesti näkemään mitä on olla isä. 

Juu, aivan liian kiltti olet ja tiedät sen itsekin. Niin kauan, kun et tee mitään radikaalia asian eteen, se jatkuu. Joten, nyt otat itse sen oman ajan samalla tavalla kuin miehesi. Lähdet salamana ovesta, kun näet että miehesi asettuu kotiin. Ei kai se lapsia yksiin kotiin jättäisi, vai?

Mä varmaan sinuna lähtisin pariksi päiväksi jättäen kotiin pitkän kirjeen tilityksineen ja pistäisin miehen oikeasti miettimään!

Lopeta heti miehen passaaminen ja kaiken valmiiksi tekeminen. Olet miehelle itsestäänselvyys ja kun asiat kerran hoituvat, niin miksi asioita pitäisi muuttaa mitenkään? Sinuna alkaisin elää niinkuin miestä ei olisikaan, eikä häntä oikeastaan teille olekaan. Älä pese miehen vaatteita, älä varaa hänelle ruokaa, älä vaihda sängyn lakanoita, älä anna hänelle, ei siis yhtään mitään!! Jos hän ei ole läsnä, olkoon sitten kunnolla poissa. Älä soita hänelle enää, älä puhu hänelle kuin vastaamalla kysymyksiin lyhyesti.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 11:14"]

Mieheni tekee paljon töitä ja jos sillä on esimerkiksi kaksi vapaapäivää kahden viikon välein, niin luulisi että haluaisi viettää ne perheensä kanssa.

[/quote]

Ihan vilpittömästi: miksi luulet näin?

Nyt otat tilaa itsellesi vaikka väkisin! Puet vaatteet valmiiksi ja lähtiessäsi käyt vain ilmoittamassa makkarin ovelta, että lähdet ulos ja lapset on hänen vastuullaan. kun/jos kysyy mihin menet ja kauanko olet ilmoitat meneväsi ulos, etkä tiedä miten kauan menee. Käyt vaikka kaupassa tai kävelyllä.

Teet näin niin monesti kuin mahdollista.

Sitten lopetat pesemästä sen vaatteita ja teet ruokaa vain itsellesi ja lapsille. Tässä hommassa voit hyödyntää miehen mahdollisia allergioita. jos ihmettelee miksei ruokaa ole hänelle, voit kertoa, ettet osannut odottaa hänen olevan kotona ruoka-aikaan.

Älä kysy, että sopiiko sinun menosi hänelle, vaan ilmoitat vain että menet.

Jos ei vielä ymmärrä yskää, voit vaikka lähteä sukulaisiin tms. lomalle ja unohtaa mainita tästä hänelle. Tee selväksi, ettet ole ovimatto!

Kannatan myös tuota, että menet töihin jos mahdollista. Se pakottaa sinut toimimaan siten, että miehen on pakko muuttaa tapojaan tai muuttaa pois.

Älä yritä tehdä hänen oloaan mukavaksi kotona. Tee sinun ja lastesi olosta mukava. Älä huomioi miestä.

Minulla meni noin kuusi vuotta samanlaisen tapauksen koulutuksessa, kehitystä tapahtui huomattavastikin, mutta lopulta sain tarpeekseni. Ihmiset kun ei yleensä muutu ilman omaa halua ja minun kohdallani mies tajusi tilanteen liian myöhään.

Tässä taas esimerkki naisten "kiitollisuudesta". Mies paiskii töitä hullunlailla perheen eteen, mutta silti valitetaan kun ei pysty vapaapäivinäänkin tekemään töitä perheen eteen viihdyttämällä vaimoa ja paasaamalla lapsia. Eipä ihme jos tämäkin mies nalkutuksen jälkeen tajuaa ettei perhe ole tämän vaivan arvoista ja lähtee lätkimään.

Tulipas paljon kirjoitusvirheitä, tabletilla kirjoitettu, älkää puuttuko niihin :)

Ja seurusteluaikana antoi aivan toisen kuvan itsestään. Ja yhden lapsen jälkeen oli ihana koti-isä?

Halusiko mies lapsia aikoinaan?

Tunnen tilanteen. Tee miehelle selväksi, että noin ei jatkua. Hän taitaa pitää sinua itsestään selvyytenä. Kunnioittaako muuten sinua tai lapsia millään tavalla. Jos ei ,ota aikalisä ja muuta lasten kanssa pois, niin mies ehkä haluaakin olla lasten kanssa.

Oli ihana toisenkin lapsen jälkeen ja vietti aikaa perheen kanssa, mutta nyt viimeisen vuoden aikana ei ole viihtynyt kotona. Kyllä se pyhittää ehkä muutaman päivän kuusta melkein kokonaan meille, mutta ei oikein jaksa tehdä mitään, mutta on sentään meidän seurassa. Tuli yks kaveri takas kuvioihin, sen kanssa viettää eniten aikaa. Kaupassa ei ehdi meille käydä, ja jos ehtisi ennen töitä, mener käymään "nopeasti" kahvilla kaverin kanssa ja sit soittaa ettei ehdikään enää kauppaan. Minä joudun sit iltapäivällä, kun ruoka pitäis jo lapsille olla, lähtee kahden nälkäisen lapsen kanssa kävellen kauppaan, sinne matkaa noin 2 km. Jos en lähtis niin ei mieskään sitä ruokaa tuo. Näin ei tietenkään aina, mutta viime viikolla ei "ehtinyt" ollenkaan kauppaan. Tänäänkin on vapaapäivä miehellä, nukkumassa edelleen. Kaveri soitti sille ja on jo sopinut menoa iltapäiväksi ja illaksi. Luulis että lapsissa on tarpeeksi motivaatiota herätä, vaikka olis kuinka väsynyt.

sillä taitaa olla joku toinen. Ootko varma että toi kaveri on mies ja että viettää oikeasti aikaa sen kanssa eikä toisen naisen.

Entä kun sanot sille, että lähden nyt jumpalle, katso sinä lapsia, mitä se sanoo? Vai oletko itse aina kotona?

Halusi lapsia, ja nyt haluaisi vielä kolmannen. Minä en ole vielä suostunut koska tämä tilanne on tämä. Pitää minua itsestään selvyytenä ja tiedän sen. Teen hänen eteen kaiken, jotta haluaisi olla kotona eikä tarvitsisi riidellä lasten edessä. Ja se että muuttaisin hetkeksi pois ei muuttaisi mitään. Olen ollut monta kertaa viikonkin reissussa lasten kanssa sukulaisten luona 500km päässä ja sillon kun ollaan siellä vinkuu että miksi lähdin kun haluaa olla lasten kanssa ja kaikkea. Sit kun tullaan kotiin, niin ei silti ole kotona yhtään enempää. On itseasiassa joskus samana päivänä kun on tultu kotiin lähtenyt melkein heti taas kahville. Ollaan oltu lomilla yhdessä ja on siellä lasten kanssa, mutta ei sen niin pidä mennä, lapset aina ilahtuu ja innostuu kun isillä on vapaapäivä. Lapset palvoo isäänsä ja haluaa olla sen kanssa vaikka tekeekin lapsille noin. Lupaa lapsille tehdä kaikkea niiden kanssa, esim mennä pelaamaan palloa. Ja lapset muistaa ne lupaukset viikkojenkin päästä ja sanoo isille aina kun on vapaalla. Mutta ei se koskaan ehdi. Ja kohta tuleekin lumet, joten sepäs siitä siiten, tuskin ehtivät käydä.

sama täällä :( nytkin kaverin luona saunomassa.. Illalla lähti :( yhden päivä jaksoi olla kotona lepäämässä. Ei ne lapset kauaa ikävöi. Kohta niitä ei enää kiinnosta...

voi epu, ei tollasta tarvi kestää.

En tiedä onko joku toinen nainen, voi olla. Mutta on kyllä sen kaverin kanssa, tiedän sen, se tulee hakemaan mieheni usein ja olen viettänyt itsekin sen kaverin kanssa aikaa. En sit tiedä missä todellisuudessa sillon kun on niiden muiden kavereiden kanssa. Niin ja ei vastaa aina edes puhelimeen kun on jossain. Monta tuntia voi olla ettei vastaa. Selitys on ettei jaksa kuunnella mun huutoa ja valitusta. En huutaisi, soitan vaan jotta tiedän mitä sanoa lapsille, kun kyselevät isiä kotiin. No sillon harvoin kun jonnekin pääsen niin katsoo kyllä lapsia, mutta harvoin minnekään lähden kun ei se ole kotona. Huomenna on sovittu että pääsen kaverin kanssa kuntosalille. Mutta on käynyt niinkin että peruu sit kun on itsellä joku tärkeämpi meno tai on väsynyt eikä nyt jaksa. Mut aina kun ollaan neljästään kotona niin vaatii mua olemaan mukana leikeissä yms, vaikka haluaisin käydä lenkillä tai lukea kirjaa jotta lapset saa olla isin kanssa, kun ei ne minun seuraa silloin edes kaipaa. Kerran sanoin että leikkikää te ja mä otan hetken omaa aikaa, suuttui ja vaati olemaan mukana tai lähtee pois. Ja lähti pois ja lapset jäi ihmettelee. Tuntuu ettei halua mulle mitään muuta elämää kuin lapset ja koti.