Kokemuksia imetyksen onnistumisesta alkukankeudesta huolimatta

Ihokontaktissa pitkiä aikoja oleminen, veden juominen yms varmaan jo kokeiltu??

tsemppiä, toivottavasti imetys lähtee käyntiin !

Hei, meillä on mennyt kahdesta neljään viikkoon joka kerta, ennenkuin imetys on sujunut hyvin, joten tsemppiä vain!

Tuttu homma, alun tehohoitoa myöten. Vähitellen onnistui ja jatkui pitkään taaperoimetyksenä, kun lapsi ei olisi halunnut millään lopettaa.

Alun ongelmiin auttoi sitkeä yrittäminen ja imettäminen aina, kun vauva halusi. ja halusihan se, viihtyi rinnalla alkuun tuntikausia eikä muualla viihtynytkään kuin sylissä. Alkuun elettiin niin, haettiin oikeaa otetta ja vaihdeltiin asentoja sen mukaan, mikä parhaiten onnistui milloinkin.

Vaikeaa oli ja raskasta, mutta vähitellen siitä tuli helppoa ja hauskaa. Lapsi kaipaa imetystä vieläkin, vaikka on jo 4 eikä maitoa enää tule ( koska imetys loppui muista syistä, pakottavista).

Minulla oli alkuun melkoisia ongelmia sektiolla syntyneen vauvani kanssa. Hyvä imuote onneksi saatiin jo sairaalassa, mutta maito ei noussut erityisen hyvin. Sen lisäksi vauvalle piti antaa lisämaitoa, joka vaikeutti maidon nousemista entisestään, vaikka ennen lisämaidon antamista toki imetin.

Juttelin asiasta neuvolassa ja sain ohjeet imettää ja tarvittaessa pumpata usein ja lopulta sitkeä yrittäminen palkittiin ja rintamaito alkoi riittää vauvalle. Joten kannustaisin sitkeästi vaan imettämään tiuhasti ja pumppaamaan toisenkin rinnan,jos ei jaksa imeä kuin yhden rinnan kerrallaan. Muistaakseni lisämaidon määrääkin vähensin vähitellen. Itkuja tuli itkettyä täälläkin, mutta onnistuin lopulta.

Meillä kesti kaksi kuukautta ennenkuin imetys oli ongelmatonta. Syynä oli niin voimakas kipu nänneissä, että välillä itkin imettäessä. Käytin rintakumeja, mutta imetys sattui niidenkin kanssa. Kivun lisäksi stressasin ties mistä huonoista imuotteista ja rintakumin käytön haitoista imetykselle, mutta parin kuukauden jälkeen homma lähti rullaamaan ja kumitkin jäivät pois.

Kipuiltu on täälläkin, toisen lapsen kohdalla piti oikein kaivaa imetysoppaat käteen ja ohje toisessa kädessä hakea sitä oikeaa imuotetta. Rinnat olivat todella kipeät ja vauva imi väärässä otteessa nänninpäät rikki ja ilmeisesti sen seurauksena rinnoissa oli lähes kokoajan tulehdus päällä.

Pumppailin maitoa aika paljon ja hain sitä oikeaa otetta, ja alkoihan se sitten lopulta sujua, että vaikka alkuun ajattelin, että kunhan 4kk kituuttelen, niin sitten lopetan, mutta lopulta imetys oli niin mukavaa meille molemmille, että lopetin imetyksen vasta 1,5 vuotiaana, kun odotin kolmatta lasta

Älä ap enää itke! minä itkin kahden ensimmäisen lapseni kohdalla kun ei onnistunut imetys ei sitten millään. Mulla on isot rantapallot ja olematon nänni, seurauksena se etteivät vauvat saaneet kunnon otetta ollenkaan ja siitä alkoi rintaraivarit kunnes vauvat lopettivat kokonaan imemisen ja homma oli sillä selvä. Maidon tulo ehtyi ja imetys loppui. Itkin ja itkin...

Kolmannen lapsen kanssa päätin etten enää koskaan tee sitä virhettä että kiusaanitseäni ja lastani noin turhalla asialla koska pääasia on että lapsi saa syödäkseen ja voi hyvin. Päätin heti että jos ei suju niin en yritä enää väkisin vaan siirrytään hyvillä mielin pulloon. Alkukankeuden jälkeen lapsi oppi paljon helpommin otteen mun olemattomasta nännistä ja imetys alkoikin sujua, pari viikkoa meni kun imetin huutaen kivusta (nännit ihan verellä) mutta sekin meni ohi ja imetys onnistui 6kk kunnes lapsi teki itse lopun, ei vaan halunnut enää kun sai hampaita suuhun.

IKINÄ EI KANNATA OTTAA STRESSIÄ IMETYKSESTÄ JA TÄYTYY OLLA SEN VERRAN JÄRKEÄ ETTÄ OSAA AJOISSA SIIRTYÄ TOISEEN VAIHTOEHTOON.

Ihokontakti on tosiaan erittäin hyvä neuvo! Se herättelee vauvan imemishaluja ja nostattaa maitoa. Kannattaa riisua se vauvakin vaippasilleen.