Koiran hankinta. Millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota kun valitsee kasvattajaa?

Ihan ensin kannattaa tatsoa, minkä rodun kasvattajan valitsee. Ei tylppäkuonoisten eikä cavalierien kasvattajia.

Vierailija kirjoitti:

Ihan ensin kannattaa tatsoa, minkä rodun kasvattajan valitsee. Ei tylppäkuonoisten eikä cavalierien kasvattajia.

Rotu on jo päätetty.

Koirien terveys, lonkkakuvausten tulokset, perinnölliset sairaudet ym.

Onko päättänyt kasvattaa tervettä vai sairasta rotua. Se kertoo jo riittävästi.

Ei kannata sokeasti luottaa saavutuksiin ja meriitteihin.

Meidän bichoni tuli aikoinaan hyvä maineiselta ja palkintoja saaneelta kasvattajalta joka lupasi hoitaa trimmaukset ja pesut hyvä veli hintaan ja olla tukena muutenkin ,mutta koska pennulla oli hammaspuutoksia niin ei kasvattajaa saanut enää kiinni ja jos joskus erehtyi vastaamaan niin oli kiire ja aikoi soittaa takaisin vaan ei koskaan soittanut,että se siitä kasvattajan tuesta.

NYT EI YHTÄÄN KOIRAA HANKINTAAN! Maailmassa on ruokapula ja lapsia kuolee nälkään. NYT lahjoitatte kouran hinnan avustuksiin köyhiin maihin ja lopetatte vouhotuksen.

Kannatta tutustua koiranettiin. Siellä näkee millaista koiraa kasvattaja käyttää jalostukseen. Itse suosin pieniä kenneeitä, mulla kellot soi jos pentueita tulee monia vuodessa. 

Emän luonne on _kaikkein tärkein_ asia. Käy tutustumassa emään jo vaikka ennen pentujen syntymää. Terveystutkimukset kannattaa tsekata koiranetistä, mutta jos siellä on jotain mikä ihmetyttää, niin kysy kasvattajalta miksi näin.

Voipi olla ettet sinä niin kauheasti valitse kasvattajaa vaan hän valitsee ehkä sinut. Monet rodut on supersuosittuja ja pentuja jonotetaan jopa vuosia. Jos joku ostaja vaikuttaa hankalanpuoleiselta liikoine kysymyksineen, niin moni myy jollekin muullle. En itse ainakaan jaksa vääntää sellaisten kanssa, jotka vaikuttaa siltä että pitävät minua potentiaalisena huijarina ja pentutehtailijana, kun niin kovasti tenttaavat. Epäilys tulee, että ovat hankalia myöhemminkin. 

Useimmilla rotuyhdistyksillä on pentuvälitys. Se on rotua ja kasvattajia tuntemattomalle hyvä paikka kysellä pentuja, koska pentuvälityksiin ei oteta muuta kuin rotuyhdistyksen kriteerit täyttäviä pentueita, ja nämä kriteerit esim. terveyden suhteen on tavanomaisesti paljon tiukemmat kuin pelkät rekisteröintiin riittävät.

Itse päädyin pitkän harkinnan jälkeen kodittomaan koiraan, joka oli jo olemassa, mutta koiralla ei ollut kotia.  Paras päätös ikinä. Nyt meillä on iki-ihana pieni karvakuono, joka on pelastettu elämälle Romanialaiselta koiratarhalta. Kiltimpää ja viisaampaa koiraa saa hakea. 

Adoptio toteutui Rescueyhdistys Kulkureiden kautta.

Koiranetistä mahdollisimman monen sukupolven/sisarusten/aiempien pentujen tiedot esille. Voi ottaa yhteyttä aiempien kasvattien omistajiin/seurailla instasta/blogeista yms. että millaisia tyyppejä ovat, jos sellaisia on. Emä kannattaa ehdottomasti nähdä, mieluiten myös uros. Kannattaa selvittää millaisissa oloissa pentue kasvaa ja miten paljon kasvattaja aikoo nähdä vaivaa pentujen sosiaalistamisessa. Monella kasvattajalla on joku oma sosiaalistamisohjelma tai edes lista mitä kaikkea pentujen kanssa tehdään kun ne kasvattajalla ovat. Kannattaa myös varmistaa että pennut käyvät ennen luovutusta eläinlääkärin tarkistuksessa. Nykytutkimuksen mukaan emon hoivalla on todella iso merkitys pennun luonteen kehitykselle, joten sitä kannattaa seurata kun pentuja käy katsomassa ja kysellä kasvattajalta.

Maailma on täynnä kodittomia eläimiä, myös koiria. Varmasti löytyy mieluinen, kun miljoonista saa valita. On ekoteko ottaa jo olemassa oleva koira. Adoptoi, älä osta.

Siis kenelle AP on ostamassa koiraa? Sen omistajahan sen kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse päädyin pitkän harkinnan jälkeen kodittomaan koiraan, joka oli jo olemassa, mutta koiralla ei ollut kotia.  Paras päätös ikinä. Nyt meillä on iki-ihana pieni karvakuono, joka on pelastettu elämälle Romanialaiselta koiratarhalta. Kiltimpää ja viisaampaa koiraa saa hakea. 

Adoptio toteutui Rescueyhdistys Kulkureiden kautta.

Itse tekisin mieluusti saman, mutta eivätkö nämä rescue-yhdistykset vaadi aina aiempaa koirakokemusta? Entä jos on hankkimassa ensimmäistä koiraa? (ei ap)

Vierailija kirjoitti:

Maailma on täynnä kodittomia eläimiä, myös koiria. Varmasti löytyy mieluinen, kun miljoonista saa valita. On ekoteko ottaa jo olemassa oleva koira. Adoptoi, älä osta.

Itse haluaisin adoptiokoiran, ja voisin ottaa vaikka ei-suositun isomman ja hankalammankin, kun olen koiria kasvattanutkin aikanaan ja kisannut parissa koiraurheilulajiissa menestyksellä eli osaan kyllä kouluttaa ja pärjään. Mutta eipä ne anna niistä adoptiopaikoista koiraa kerrostaloon. 

Miksi ihmisillä on joku vimma ottaa riesakseen jotain räkyttäviä rakkeja ja vielä kilpailla, kenellä on hienoin eli pisimmälle luonnollisesta perimästään pois jalostettu piski?

Näitä sitten talutellaan nokka pystyssä unohtaen, että puolet lenkkiin kuluvasta ajasta kuljetaan tämän hihnan päässä kulkevan luonnonoikun hiljalleen jäähtyvä jätös muovikassiin käärittynä taskussa.

Itsekästä teetättää lisää koiria maailmaan, kun kaikilla ei ole kotia muutenkaan.

Ota mieluiten löytökoira. Siis koditon. Sekarotuiset on ymmärtääkseni usein terveempiäkin, vai olenko väärässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailma on täynnä kodittomia eläimiä, myös koiria. Varmasti löytyy mieluinen, kun miljoonista saa valita. On ekoteko ottaa jo olemassa oleva koira. Adoptoi, älä osta.

Itse haluaisin adoptiokoiran, ja voisin ottaa vaikka ei-suositun isomman ja hankalammankin, kun olen koiria kasvattanutkin aikanaan ja kisannut parissa koiraurheilulajiissa menestyksellä eli osaan kyllä kouluttaa ja pärjään. Mutta eipä ne anna niistä adoptiopaikoista koiraa kerrostaloon. 

Onko näin? Ymmärrän tavallaan, mutta luulisi että edes pienen sylikoiran saa. Tosin haukkuuhan nekin, jos se siitä on kiinni.

6 vastaajaa osannut tähän mennessä vastata kysymykseen.