Eilinen Valkoinen oleanteri- elokuva!

kantsii lukea kirja(kin), on monikerroksisempi

Amerikkalaisen b-luokan räiskintäleffojen ystäville ei pointti aukea, jos ei ole rosvoa ja poliisia.

Menin nukkuu kun se Astrid tutustui lastenkodissa siihen poikaan ja leikkasi hiuksensa puukolla.

Oli kiehtovaa seurata Astridin kohtaloa ja kehittymistä itsenäiseksi, hänen kapinointiansa, tietäen syyt siihen. Myös Ingridin persoona oli mielenkiintoinen. Samoin oli ajatuksia herättävää kuulla, mitä Ingrid kertoi Astridille tämän lapsuudesta, siitä, miten Ingrid tunsi itsensä kahlituksi, kun oli vauva.



Koskettava leffa.