Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikähän siinä on että suomalaiset osaa tehdä puusta vessapaperia ja ruotsalaiset huonekaluja?

Vierailija
30.08.2020 |

Toki vessapaperiakin maailmalla tarvitaan mutta ei se mitään korkeata teknologiaa ole.

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuo ruotsalaisten huonekalut valmistetaan pahvikennoista jossain Kiinassa. Suomessa tehdään desingklassikkoja suomalaisesta koivupuusta ja männystä. 

Vierailija
2/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kerro esimerkkejä ruotsalaisista koko puusta tehdyistä huonekaluista?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nuo ruotsalaisten huonekalut valmistetaan pahvikennoista jossain Kiinassa. Suomessa tehdään desingklassikkoja suomalaisesta koivupuusta ja männystä. 

Ajattelet nyt Ikeaa. Kyllä Ruotsissa tehdään hienoja puuhuonekaluja, jopa ihan vientiin asti. Ne kyllä maksavat sitten sen verran ettei Suomessa ole paljonkaan kysyntää.

Vierailija
4/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

LOL, Itse asiassa paperin valmistus on paljon korkeampaa teknologiaa kuin huonekalujen valmistus. 

Paperin valmistukseen liittyy hyvinkin hienoa tekniikkaa. 

Tässä näkyy pieni osa paperikoneen nk. märästä päästä:

http://commscockpitimf.voith.com/im/imf/100_34356/c,x,112,y,237,w,1002,…

Paperikone itsessään on jopa satoja metrejä pitkä linja. Sen lisäksi tehtaassa on massan valmisteluun liittyvää laitteistoa ja jälkikäsittelylaitteet. Kaikki tietävät miten isoja paperitehtaat ovat. Miksi yksinkertainen prosessi vaatisi niin valtavat tilat ja laitteet? Ja miksi sellutehdas maksaisi miljardi euroa jos se olisi yksinkertainen prosessi? 

Paperin valistus itsessään on jatkuvaa säätöä tarvitseva huippuunsa hiottu prosessi. Riippuen paperilajista massaan lisätään kymmeniä erilaisia lisäaineita haluttujen visuaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien saavuttamiseksi. Näiden seossuhteet ovat tarkoin laboratorioissa kehitettyjä liikesalaisuuksia. 

Vessapaperi, nk. tissue-paperit, ovat vain yksi paperinvalmistuksen osa-alue. Jota ei Suomessa edes paljoa ole. Enemmän meillä on kartongin ja graafisten papereiden tuotantoa. 

Vierailija
5/5 |
30.08.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

LOL, Itse asiassa paperin valmistus on paljon korkeampaa teknologiaa kuin huonekalujen valmistus. 

Paperin valmistukseen liittyy hyvinkin hienoa tekniikkaa. 

Tässä näkyy pieni osa paperikoneen nk. märästä päästä:

http://commscockpitimf.voith.com/im/imf/100_34356/c,x,112,y,237,w,1002,…

Paperikone itsessään on jopa satoja metrejä pitkä linja. Sen lisäksi tehtaassa on massan valmisteluun liittyvää laitteistoa ja jälkikäsittelylaitteet. Kaikki tietävät miten isoja paperitehtaat ovat. Miksi yksinkertainen prosessi vaatisi niin valtavat tilat ja laitteet? Ja miksi sellutehdas maksaisi miljardi euroa jos se olisi yksinkertainen prosessi? 

Paperin valistus itsessään on jatkuvaa säätöä tarvitseva huippuunsa hiottu prosessi. Riippuen paperilajista massaan lisätään kymmeniä erilaisia lisäaineita haluttujen visuaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien saavuttamiseksi. Näiden seossuhteet ovat tarkoin laboratorioissa kehitettyjä liikesalaisuuksia. 

Vessapaperi, nk. tissue-paperit, ovat vain yksi paperinvalmistuksen osa-alue. Jota ei Suomessa edes paljoa ole. Enemmän meillä on kartongin ja graafisten papereiden tuotantoa. 

Mainittakoon myös, että kun tarvitaan 'oikeaa' isoa paperikonetta niin maailmassa on kaksi toimijaa, jotka sellaisen pystyvät tekemään. Suomalainen Valmet ja saksalainen Voith. Muut, esim. amerikkalaiset, ovat tippuneet kyydistä kun tekniikka on kehittynyt. 

Vaikkapa paperikoneen perälaatikko "head box", josta massa hyvin laimeana seoksena ensi kertaa ruiskutetaan viiralle, on virtausoptimoinneiltaan liki yhtä vaikea kehitettävä kuin lentokoneen suihkumoottori. 

https://www.valmet.com/globalassets/products/board-and-paper-mills/head…

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan yksi