Vanhemmat jotka eivät olleet vanhempia lapsilleen

Onko siittäminen ja synnyttäminen teko, että siitä pitäisi olla kiitollinen?

Up

Saman kävin läpi, nykyään ei mitään yhteyttä heihin.

Isäni kanssa en ole tekemisissä. Äidin kanssa on joskus hieman hankalaa olla tekemisissä, joten emme hirveästi pidä yhteyttä.

Minäkin kasvatin itse itseni, mutta olen tyytyväinen siihen millainen minusta tuli. Ihan erilainen kuin kumpikaan vanhemmistani. Opin mitä ei kannata tehdä ja vanhempien kasvatuksen puutteen kautta mitä kannattaa tehdä.

Näitähän valitettavasti riittää. "Muista kunnioittaa isääsi ja äitiäsi" on näille vanhemmille kuitenkin itsestäänselvyys, tietenkin.

Ihmiset jotenkin luulevat, että lapset kehittyvät itsekseen, siinä "jaloissa". Se ei pidä paikkaansa. Lapsille pitää antaa huomiota ja rakkautta. Jos ei kykene ottamaan sitä vastuuta, on parempi jättää lapset tekemättä.

up

Itse koin sellaisen lapsuuden myös, ei välitetty eikä huolehdittu edes perustarpeista, laiminlyötiin.

Omien lasten kanssa yritin huolehtia ja rakastaa, ehkä liikaakin tuota huolehtemispuolta, rakastaahan ei voi liikaa. Olinkohan ylisuojeleva ja koettanut olla niin etteivät kokisi samaa mitä itse lapsena?

Nyt lapset aikuisia, eikä kumpikaan halua pitää yhteyttä. Missä tein väärin? Eivät kerro.

Puhumattomuus kulkee ilmeisesti suvussa, vaikka olen yrittänyt rikkoa sitä.

Olen sanonut, että otan vastaan mitä tahansa kritiikkiä vastaan sanomatta, kunhan vain sanoisivat - miksi?

Valmis keskustelemaan puolustautumatta tai vähättelemättä, mutta haluavat pitää etäisyyttä.

Olen antanut tilaa, en ole tunkeutunut heidän elämäänsä, mutta olisi mukava kun joskus soittaisivat edes, muistaisivat. 

Joskus tuntuu ovatko perineet omien vanhempieni kylmyyden ja välinpitämättömyyden. Tuskin kuitenkaan.

Nykymuotiahan on nyt ollakaveri lapsilleen, ei vanhempi. Vaikka vanhemmat olisivatkin läsnä ja opastaisivat niin siitä puuttuu se tietynlainen turvallisuuden puute mitä lapsilla tulisi olla (ja mitä vastaan kapinoida).

En ole väleissä. Molemmat vanhemmat moniongelmaisia ja kaipaavat (edelleen) enemmän tukea kuin mitä antavat. Se kaivo on minun osaltani nostettu tyhjiin jo vuosia sitten, nyt keskityn itseeni ja omaan perheeseeni.