Miten sinua huomioitiin synnytyksen jälkeen?

Lepoa ja rauhaa ja että kukaan ei ota yhteyttä ainakaan pariin kolmeen päivään.

Sain työpaikalta kukkalähetyksen. Äitini, isäni ja veljeni kävivät sairaalassa kukkien kera lyhyen vierailun. Mies hoiti vauvan perhehuoneessa, kun en sektion jälkeen itse kyennyt.

Rauhaa ja lepoa. Jos kyläilee vauvaa katsomassa niin ei mielellään viivy kovin pitkään (max tunnin) ja jos tuo vielä tuodessaan vaikka kahvileivät (ja etukäteen mainitsee siitä) niin säästää tuoreen äidin vierailuun liittyvältä stressiltä. Muistan saaneeni kukkia ja suklaata, joka kyllä lämmitti mieltä. Toisaalta oli kiva kun monet toi vauvalle jotain pientä :)

Minä kaipasin meille heti vieraita, ja oli kiva että ihmiset soittelivat ja kyselivät. Jokainen toi tullessaan kahvileipää ja jotain vauvalle, ja se oli tosi ihanaa.

Noin yleisesti ottaen kortti vauvalle ja ehkä joku söpö body on kyllä ihan riittävää huomioimista. Ja se, että jaksaa kuunnella sen tuoreen äidin tärkeät uutiset vauvan ähinöistä ja öhinöistä.

Kyllä minusta oli ihankiva että kävi vieraita,lähinnä siksi ettei mies pitänytkään lomaa kun päästiin kotiin...ahdisti olla heti yksin vauvan kanssa ja oli suht rankkaakin kun olin sektiossa juuri ollut.

Anoppi ja appi änkesi sairaalaan, kun olin todella kipeä. Soittivat kyllä ja sanoin, että tänään ei käy. Anoppi alkoi huutamaan (!) minulle puhelimessa, että hän kun nyt haluaa ja eivät he kauaa viivy. Kolme tuntia olivat. Minä en jaksanut sen vierailun jälkeen kuin itkeä.

Eli jos sinulle sanotaan, että älä tule tänään, niin älä silloin änkeä itseäsi kylään.

Musta oli kans kiva kun heti tuli vieraita, yksin kun asustelen vauvan kanssa :) Kaikki toi suklaata ja kukkia tullessaan. Kivahan se silloin oli mutta nyt kaduttaa että söin ne suklaat, ei nimittäin tullut raskauden aikana juurikaan kiloja mutta sen jälkeen sitten :´D

Se kyllä oli vähän "shokki" kun siihen asti MINÄ olin ollut aina keskipisteenä ison mahani kanssa ja nyt ei kukaan enää huomioinnutkaan minua, vaan vauvaa :( vähän itserakasta joo mutta näin koin

Sain työkavereilta kukkia sairaalaan, sisarukset soittelilvat ja kyselivät kuulumisia ja oloja.

Ainoa hetki kun erikseen kaipasin oloa vain perheen kesken, oli se päivä kun päästiin sairaalasta kotiin; siihen olin erikseen sanonut että silloin ei meillä ole kukaan muu kuin oma perhe.

Muuten meillä kävi ovi lähes koko ajan, ja se sopi minulle oikein hyvin. Lapsi syntyi minulle ja miehelleni, mutta hän syntyi samalla myös yhteisöön; sukuun ja ystävien keskelle. Olisin kokenut itseni ihan älyttömän itsekkääksi jos olisin estänyt heitä tapaamasta pientä uutta ihmistä. Ei heidän vierailunsa uuvuttaneet minua mitenkään, päin vastoin; heidän seuransa piristi.

Ja koska vieraat olivat fiksuja, niin alkuvaiheessa jokainen toi tullessaan rotinoita. Mulle jäi vain kahvin keittämisen vaiva, jos sitäkään. 

Mä en itse ihan käsitä näitä äitejä, jotka lukkiutuvat ovien taakse "tutustumaan" vauvaan. Mutta jokainen tavallaan ja luonnollisesti olen heille antanut heidän kaipaamansa tilan.

Sairaalassa en kaivannut muuta kuin perhettäni, esikoisen kanssa tietysti että mies tulee ja pääsen syömään ja suihkuun. Oli kiva että äitini ja isäni pääsivät käymään myös. Kaikki hössöttivät kukista mutta ei ne kovin tärkeiltä tuntuneet.

Kotona olen toivonut heti että ihmiset tulisivat käymään heti. Uuden vauvan kanssa on minusta joko tylsää jos se vain nukkuu, tai jos se on hankala niin sitä suuremmalla syyllä tarvitsen muuta seuraa ja piristystä! Vieraat voivat kysyä tarvitseeko tuoda jotain, kahvileipähän on aina hyvä, mulle kelpaa myös vaikka joku hyvä mehu kun imettäminen janottaa. Jos vauva on ensimmäinen niin lahja sillekin, mutta kun vauva oli x:s niin en edes toivonut lahjoja kun kaikkea oli jo riittävästi.

Tässähän on  hirveästi eroja, kerran kävimme 3kk ikäistä vauvaa katsomassa ja kuulemma olimme isovanhempien lisäksi ensimmäiset vieraat! Olin vähän nolona kun oltiin vähän kuin itse kutsuttu itsemme, olimme käymässä paikkakunnalla ja ajateltiin että tietysti käydään tervehtimässä uutta vauvaa. Toivottavasti ei tuppauduttu:/

Eli siis kuuntelemisen jalo taito ja toimiminen sen mukaan. Luulen sisäistäneeni lukemani : )