Onks joillain siis oikeesti vielä semmoset 70-luvun koneet=
En voi käsittää että jotkut oikeesti käyttää pöytätietokoneita vuonna 2020. Ei ole kukaan kuullut älypuhelimista? 2 in one kannettavista? Playstation on myös olemassa jos aikuinen oikeasti haluu pelata (lol).
Vuosi 2000 soitti: Jopa hekin nauravat teille jotka on jäänyt jumiin 70-luvulle.
Kommentit (74)
Vielä 80-luvun alussakaan ei ihmisillä ollut kotona tietokoneita. Aloitin lukion 1980 ja otin valinnaisen ATK-kurssin. Opeteltiin ohjelmointia Basic-kielellä. Meidän monta sataa oppilasta käsittävässä koulussa oli yksi ainut tietokone, se oli rehtorin kanslian eteisessä ja sillä tallennettiin C-kasetille. Oppilaskortit oli vielä reikäkorttisysteemillä.
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla ei ollut tietokoneita ;)
Zinc
Ensimmäiset tietokoneet tuli jo 1900-luvulla.
Pöytätietokoneet oli 70-luvulle Suomessa yleisesti käytössä, myös pienissä yrityksissä ja eivätkä olleet lainkaan harvinaisia. Ja sitä ennen suuremmat yksiköt, jotka veivät tilaa pienen huoneen verran. Myös kaupan kassakoneet olivat elektonisia 70-luvulla ja tietojen siirto tietokoneelle onnistui.
Ensimmäiset kotitietokoneen ostin 80-luvulla autoradiopuhelimen 1986 ja internett samoihin aikoihin. Myös laskujen maksu onnistui netin kautta. Ja näin oli monella muullakin.
Joku persaukinen taas kitisee kun itsellä ei ole varaa kunnon tehomyllyyn.
Kyllähän pöytäkoneessa on laskentatehoa aivan eri tavalla kuin kannettavissa saati sitten puhelimissa.
esim samsung s20 sen akun energialla pyörittäisi hyvällä tuurilla 2-4 minuuttia tehoPC:Tä.
Olipa erityisen ääliömäinen avaus. Siinä ei, kuule ap, mopedi riitä, kun lähdetään Moto GP -kisoihin.
Kun kasvat aikuiseksi, huomaat, että tietokoneita käytetään todellakin tietojen käsittelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Jos aikuinen oikeasti haluaa pelata niin se playstation ei riitä mihinkään, pelkkä lasten lelu. Tehokas pöytäkone se pitää olla.
Tyypit haluavat vain pelata tietokoneilla jotta olis osana "masterracea tai jotain". Rasisteja ne pöytätietsikkaGeimerit.. Pleikkaripeluureita on kuitenkin enemmän, vaikka harva aikunen pelaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöytäkoneessa parempi ergonomia. Ranteet kiittää.
Eihän siinä pöytäkoneessa itsessään ole mitään ergonomiaa, siihenhän on pakko ostaa erillinen näyttö, hiiri ja näppäimistö ym. ja nämä voi liittää läppäriinkin. Eli ei pöytäkonetta oikeasti tarvitse mihinkään, läppäriinkin voi laittaa ns. telakka-aseman johon se laitetaan pöydän ääressä ja toimii kuin pöytäkone.
Läppäristä voi siis tehdä pöytäkoneen, joka on oikeaa pöytäkonetta tehottomampi ja/tai kalliimpi, joka vie enemmän pöytätilaa ja joka ylikuumenee raskaasti kuormitettuna.
Tai sitten voi ostaa ihan vain pöytäkoneen.
Noita käytetään nykyään lähes kaikkialla normaali toimistokäytössä. Ei ne mitään ylikuumene tai ole tehottomia, toki hintaa tuollaisella yrityskäyttöön tarkoitetulla koko setillä läppäri + telakka + pari näyttöä + oheislaitteet on helposti 1500-2000€ alv0% jos ostaa omaksi. Toki lähes aina ne nykyään liisataan, ettei yrityksen pääomaa sitouteta turhaan koneisiin.
Ainakin Passmarkin mukaan i3:n normaaliversiot pärjäävät laskentatehossa i7:n U-versioille eli läppäriversioille.
Juu mutta työkäytössä kun käytellään lähinnä jotain officea, nettiselainta ym. niin ei sillä ole käytännön merkitystä vaikka koneessa ei maksimaalisen suuri prosessoriteho olisikaan. Käytännössä monesti kaikki suurempaa laskentatehoa vaativa suorittaminen tapahtuu palvelimilla tai palveluntoimittajan palvelussa/pilvessä.
Pleikkarit ja äkspoksit ovat pikku likoille.
Terv. PC Masterrace
Vierailija kirjoitti:
Pleikkarit ja äkspoksit ovat pikku likoille.
Terv. PC Masterrace
xd. Eiks oo jo nukkumaanmenon aika, persugeimeri..?
Puhelimella pystyy jotain pientä nettiselaamista tekemään, mutta monesti on pakko tietokoneelle vaihtaa kun pikkuruiselta näytöltä on hankala selata vaikka nettikaupan valikoimaa. Monet sivut eivät myöskään toimi hyvin puhelimella, haku ei toimi esim tai nettipankin appissa on vain riisutut toiminnot. Mitä se muuten sinun persettä kutittaa jos jollain on pöytäkonekin? Minulla on oman ja työluurin lisäksi tabletti, 3 läppäriä ja tehokas pöytäkone.
Jos aikuinen haluaa pelata videopelejä, niin sitten ostetaan RTX 2080TI + tehokkain Ryzen-prossu.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvun alussakaan ei ihmisillä ollut kotona tietokoneita. Aloitin lukion 1980 ja otin valinnaisen ATK-kurssin. Opeteltiin ohjelmointia Basic-kielellä. Meidän monta sataa oppilasta käsittävässä koulussa oli yksi ainut tietokone, se oli rehtorin kanslian eteisessä ja sillä tallennettiin C-kasetille. Oppilaskortit oli vielä reikäkorttisysteemillä.
Missä päin noin alkeellinen koulu? Reikäkortit kuuluvat 40-60-luvulle, enkä tiedä kenenkään niitä käyttäneen enää 80-luvulla. Silloin oli lerput ja korput.
Onhan noiden atk-laitteiden hinnat nousseet aivan älyttömästi parina viime vuotena. Mutta toisaalta mitä väliä? Halpoja laitteitahan ne on periaatteeessa.
Uuden tietokoneen kaikkein parhaalla kuluttajamarkkinoille tarkoitetulla prossulla ja näyttiksellä saa jotain 3000-4000€.
Ostapa uusi auto, niin sen hinta tippuu.tuon verran ekassa vuorokaudessa.
"Geimerit" sitten päätitte tulla ketjuuni levittämään teidän pahaa oloanne. Kiitos tästä, kyynel täällä valui jo.
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla ei ollut tietokoneita ;)
Zinc
Oli.
ENIAC valmistui 1945 ja oli käytössä kymmenen vuotta.
Ensimmäiset kuluttajakäyttöön tarkoitetut tietokoneet tulivat markkinoille 1980-luvun alussa, Commodoren Vic ja Spectrum.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla ei ollut tietokoneita ;)
Zinc
Ensimmäinen tietokone oli jo ennen 1900-lukua. 70-luvulla ne tuli yleiseen käyttöön (boomerit muistaa ibm-koneet kotona)
Kotitietokoneet alkoi yleistyä vasta -90 luvulla.
Luulin että täällä puhutaan keittiökoneista. Titetokoneita ei ollut kellään kotikäytössä 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä 80-luvun alussakaan ei ihmisillä ollut kotona tietokoneita. Aloitin lukion 1980 ja otin valinnaisen ATK-kurssin. Opeteltiin ohjelmointia Basic-kielellä. Meidän monta sataa oppilasta käsittävässä koulussa oli yksi ainut tietokone, se oli rehtorin kanslian eteisessä ja sillä tallennettiin C-kasetille. Oppilaskortit oli vielä reikäkorttisysteemillä.
Missä päin noin alkeellinen koulu? Reikäkortit kuuluvat 40-60-luvulle, enkä tiedä kenenkään niitä käyttäneen enää 80-luvulla. Silloin oli lerput ja korput.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/IBM_PC
IBM/PC julkaistiin 1981, josta tuli yleinen Dos-pohjainen tietokone yleensä yrityskäyttöön - yleistyi toimistoympäristöissä Suomessa vasta 80-luvun puolivälissä. Jotkin edelläkävijät hankkivat jo 80-luvun alkupuolella.
Harvat harrastajat hankkivat "rakennussarjoja" jo 70-luvulla, mutta tekniikka oli tällöin toisenlaista, mm tallennustekniikka. Reikäkortteja käytettiin tallennukseen 70-luvulla yleisesti vain isojen laitosten koneissa. Lerput ja kovalevyt tulivat yleiseen käyttöön vasta 80-luvulla, korput arviolta 80-luvun puolivälissä. Tätä ennen oli nauha-asemia, joista kasettiasema yleinen kotikäytössä mm Commodore 64 jne.
70-luvulla tietokone oli Suomessa erittäin harvinainen, isoilla laitoksilla toki oli, mutta kotikäytössä todella harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla ei ollut tietokoneita ;)
Zinc
Oli.
ENIAC valmistui 1945 ja oli käytössä kymmenen vuotta.
Ensimmäiset kuluttajakäyttöön tarkoitetut tietokoneet tulivat markkinoille 1980-luvun alussa, Commodoren Vic ja Spectrum.
IBM286 on mielestäni ensimmäinen "nykyaikainen" PC ja se tuli markkinoille 1986, mutta ei näitä kotikäyttöön hankkineet muut kuin alan harrastajat. 90-luvun alussa windows 3.11 ja 386/486 PC alkoi olla sellaisissa hinnoissa että esimerkiksi tekniikan opiskelijat alkoivat ostaa niitä kotiin.
Tehokas pöytäkone on edullisempi samanveroiseen läppäriin verrattuna, joten tosissaan koneella töitä tekevät rakentavat oman työaseman pöytäkoneineen. Tietysti pitää olla lisäksi läppäri työmatkoja varten.
Kännykkä on vain puhumiseen, sitä ei kukaan järkevä ihminen käytä mihinkään ajatustoimintaa vaativaan kuten koodaamiseen, suunnitteluun tai kirjoittamiseen.