Mehuresepti vuodelta 1886

Kerroinkin Juhannuksen aikaan miten hankin kesäasunnoksi maalaistalon kahden järven välistä. Talosta on lähdetty kaupunkiin mutta talossa on siis asuttu yhtäjaksoisesti kauan ja tilalla vielä pidempään. Talossa on kirjeet laatikoissa ja lakanat hyllyillä. Vanhaemäntä on sairaalassa eikä enää kiinnostunut tilasta. Muu suku on hajallaan ympäriinsä, olen kertonutkin joillekin heistä henkilökohtaisista tavaroista mutta ei kiinnosta joten jatkan aikamatkaa uuden sukuni keskellä koska sukulaisilta nämä henkilöt alkavat tuntua, taas eilen luin perheen tyttären teinivuosien päiväkirjaa aamun tunneille. Herkkä kuva piirtyy tytöstä ja naisesta Järsisuomen syrjäkylillä, ensimmäinen provinssi, koko nuoruus. Jännää kun ollaan samaa ikäluokkaa.

Eilen löysin rantasaunan ylävintiltä rautaisen padan jossa on rautakansi ja sisällä eräänlainen kehikko. Pandassa oli kehikkoon sopiva "painelulauta" johon on kirjoitettu mehuresepti(tilalla on ikivanhoja omenapuita, naapuri arveli tuottavan kolmisen tuhatta kiloa omenaa

Omenat savustetaan ensin pieni lämpö sitte kuuma lämpö, yön yli taikka sen 6 tuntia jäädä. Laitataan kattilaan 3/4 savuomena 1/3vadelma 1/mesiangelvo hunaja vesi. Keitä survo. Lisää 1/3 humla vesi

Laitoin pisteet, kirjoitus on osin lohjennut ja näkee että resepti jää kesken mutta on melkein kokonaan. Kaikkea jännää löytyy, tuota mehua olen nyt tekemässä. Lepällä savustan omenia