Miksi kotonanne on paljon tavaraa?

Siksi kun lukiolaisella meni välit kämppiksen kanssa ja on täällä nyt kuukauden kamoineen. Muuttaa 1.10 ja saan takaisin avaran kotini.

Meillä on paljon tavaraa: kirjoja, leveyjä, leffoja, tauluja, kynttilöitä, astioita jne. Mutta ei meillä ole pinoja eikä röykkiöitä. Tykkään organisoida ja kehitellä hyviä säilytysratkaisuja ja muita arkea helpottavia jutskia. Ja koska olemme asuneet tässä kodissa jo 10 vuotta, nämä ratkaisut ovat hiotuneet tosi hyviksi.

Tulee ostettua kaikenlaista kivaa, ja jos saa vielä halvalla. Eikä tahdo malttaa heittää roskiin, kirppikselle vieminen on vaivalloista ja siitä ei saa edes aina rahaa, vaan päinvastoin joutuu maksamaan. Ja niiden röykkiöiden perkaamisessa ja lajittelussa on ihan helvetin kova homma mitä ei ehdi ja jaksa tehdä. Kieltämättä ahdistavaa, mutta toisaalta, liian tyhjä asunto olisi kolkko ja omalla tavallaan ahdistava ja laitosmainen.

Mulle on aina tavarat olleet tärkeitä, ja en halua heittää hukkaan tavaraa johon olen vähät rahani sijoittanut.

[quote author="Vierailija" time="29.08.2013 klo 19:13"]

Kaikenlaisia pinoja ja röykkiöitä, hirveä määrä leluja ja muuta. Meillä ei ole. Pysyy paikat siistinä helpommin. Mikä tässä on niin vaikeeta? Paljon tavaraa = paljon sotkua.

[/quote]ämeillä siksi että lapset kasvaa niin nopeasti, nopeammin kuin keskiverrot. Nyt 6 vuotiaina jo lähes 140cm, joten vaatteita ja kenkiäkin jää hyvä kuntoisena pieniksimonta kertaa vuodessa. Laitan ne yksitelle myyntiin huuto.nettiin, mutta siihen menee aikaa kunnes ne lähtee eteenpäin. Nyt laskin hintoja rajusti alaspäin että saa kasat liikkeelle.

Eipä meillä ollutkaan ennen muksua. Nyt on sitten pyykkiä ja lelua.

Kun lelut siivotaan paikoilleen asti, kaikki kyllä mahtuu laatikoihin ja siististi hyllyille....mutta tämä on lapsen koti, joten en halua joka ilta olla nipottamassa siivouksesta ja vaatia joka tavaraa paikoilleen, kunhan nyt kulkureitit raivaa ja yhdessä järjestellään pari kertaa kuussa.

sen takia etten tiedä mistä luopua... heitän aina välillä kassi kaupalla kamaa roskiin, mutta aina sitä vain löytyy... mulla on sairauden takia kiintiö kuinkapaljon pystyn tavaraa päivän aikana heittämään roskiin.... mutta juuu yritän päästä kaikesta turhasta eroon

Kysypä mun mieheltä miksi täällä on näitä röykkiöitä. Minä vihaan niitä, ne vie jopa multa energiaa. Mutta mies ei suostu pitämään papereitaan järjestyksessä vaan kivempi on keräillä aina koko vuosi vaan kasaksi pöydälle ja sitten valittaa mulle, kun on jouluksi siivottava ja kuinka vihaa joulusiivoamista, kun se on niin työlästä. :-)

Olen hamsteri. Kaikkiin vanhoihin tavaroihin liittyy tunnearvoa, etenkin lasten vanhoihin vaatteisiin. Useita vuosia kaapeissa säilöttyjä tavaroita saattaa joskus tarvita, esim. lämmitettävää tyynyä jos niskajumi iskisi; hiihtokerrastoa viiden vuoden välein tapahtuvalle hiihtolenkille; punaisia korkkareita joita ei ole kertaakaan käytetty, kylläpä harmittaisi, jos olisin heittänyt ne pois ja heti seuraavissa juhlissa ne olisivat sopineet asuun fantastisesti. Ne harvat vauvanvaatteet joista raatsisin luopua, no, siskohan saattaa pian olla raskaana ja tarvita niitä.

Lisäksi minulla on rahan säästämiseksi tapana ostaa varastoon lasten vaatteita ja leluja, jos niistä on hyviä tarjouksia. Pyrin ostamaan vain noin vuoden verran eteenpäin ennakoiden, mutta silti kamaa kertyy. Saamme myös viisi vuotta vanhemmilta lasten serkuilta vanhoja urheiluvälineitä ja säilön niitäkin kaappien perällä vuosikaudet, ennen kuin ne ovat omille lapsille sopivia. Säästöä silti sekin. Tarvitsisin vain sata neliötä lisää tilaa tälle kaikelle.

Koska olen sellainen keräilijä. Sotkua kuitenkin inhoan, joten tämä on vähän vaikea yhtälö:D

Mä olen vähän kaksijakoinen tässä asiassa :D

Toisaalta VIHAAN kaikenlaista roinaa ja sitä että kaapit pursuaa,mutta sitten taas toisaalta en raaski luopua varsinkaan vaatteista,kirjoista tai leffoista.Enkä myöskään matoista joita on oikeesti kymmeniä.

Olen mättänyt kaatopaikalle tavaraa ihan älyttömiä määriä,mutta silti tuntuu ettei tavara vähene ikinä!

Ollaan rikkaita.

 Meillä on paljon tavaraa, mutta on meillä myös paljon säilytystilaakin. Meillä ei ole ikinä sotkuista ja pinnatkin pysyvät lähes tyhjinä. Lehdet eivät ole köykkiöissä.

Olen opintovapaalla, rahaa on vähän, olen kesällä kirpparilta ostanut lapselle hyvin edukkaasti kaikki mitä tarvitaan vuoden sisällä ja lisäksi olen myynyt paljon tarpeetonta. Siivouspäivänä lisää.

Olemme mieheni kanssa matkustaneet paljon ennen lasta ja olemme ostaneet paljon matkamuistoja maailmalta. Meidän kodista tekee nämä kodikkaan ja erilaisen näköisen.

Äitini on ollut kirjastossa töissä, meillä on aina luettu paljon ja saatu lahjaksi, sekä tietenkin annettu kirjoja. Mieheni on harrastanut valokuvausta koko ikänsä ja albumeita ja tauluja riittää.

On paljon turhaakin, mutta tällä hetkellä kaunista ja kotoisaa.

Asutaan ahtaasti ja säilytystilasta on puutetta. Asunto on maksettu eikä uutta lainaa huvita ottaa, sen lisäksi lapset muuttavat muutaman vuoden kuluessa pois kotoa. Sitten pitäisi kaikella tavaralle olla kaappitilaa.

Ei ole kuin välttämättömin ja pari valokuvakehystä. Mitään ei kerry pinoiksi kun ei niitä pinoon kertyviä tarvita-> kiertoon.

Pula-ajan lapsi ei heitä mitään sellaista pois, millä ehkä joskus on vielä käyttöä."Aika tavaran kaupitsee", opetti jo mummokin, ja oppi meni liiankin hyvin perille. Olen nyt majanmuutossa ja ihan helisemässä kaiken kaman keskellä. Kierrätykseen on lähtenyt jo monta pussillista, samoin jätekonttiin. Pitäisi muuttaa noin viiden vuoden välein, niin ei kertyisi paljon ylimääräistä, sillä muuton yhteydessä on helpompi heittää tarpeeton roju pois ja laittaa käyttökelpoinen tavara kiertoon.