Miten unohtaisin miehen?
Miten ootte saanneet mielestä ihmisen, johon ootte kovasti ihastuneet? Mä olen yrittänyt kaikkeni, mutta en vaan saa miestä mielestä. Mies on varattu, joten suhde on siis täysin mahdoton. Tää on kovin kliseistä, mutta kun ekan kerran nähtiin, tuntui, että ollaan tunnettu aina. Se oli ihan täydellinen mulle. Mä olen yrittänyt olla ajattelematta koko ihmistä ja varonut menemästä paikkoihin, jossa voitaisiin tavata. Meijän edellisestä tapaamisesta on jo varmaan yli puoli vuotta. Mä oon kokeillu kaikenlaisia laastarisuhteita ja yrittänyt keksiä muuta tekemistä. Silti mä itken aina kun kuulen siitä jotain. Sydän pomppaa kurkkuun kun tapaan saman nimisen ihmisen tai kuvittelen näkeväni sen (ja kuvittelen usein, melkein joka toinen mies kaupungilla muka näyttää siltä). Mä opiskelen yliopistossa ja nään päivittäin vaikka kuinka paljon miehiä. Mutta kukaan ei vaan ole puoliksikaan yhtä ihana kun se. Mä jo mietin, että tarvin kohta jotain psykologista apua. Nytkin oon itkeny silmät punaisiksi kun kirjoitan tätä.
Kommentit (12)
Mullakin on se "yks", jota en sitten saanut... Pitkään vertasin kaikkia siihen, en nykyään. Mutta kukaan ei oo sen jälkeen vieny jalkoja alta, vaikka useesti oon jo sen tyypin jälkeen seurustellu uudestaan. Sille ei nyt vaan maha mitään. Pitää tyytyä muihin...
Voithan sä koittaa sitä yrittää saada?! Harmittaa vanhana jos et edes yritä...
Sä olet niin nuori, että koet yhä turvallisempana olla kaukoihastunut ja kaivata jotain tyyppiä, jota et edes tunne kuin tavata joku oikeasti ja tutustua. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole. Tapaile nyt kuiyenkin ikäisiäsi vapaita miehiä, ei sitten tarvitse 10 vuoden päästä itkeä, että kaikki hyvät on viety ja ihonalainen sielunkumppani on yhä naimisissa, tai ainakin luulet niin, kun viimeksi näitte 10,5 vuotta sitten.
Kuulostaa sori vaan ihan teini ihastukselta tuo sinun juttusi. Et taida todellisuudessa edes tuntea kyseistä miestä. Sinun tulisi vain lähteä tapaamaan ihmisiä niin siten pääset nopeasti eroon moisista ajatuksista. Kun tutustut uusiin ihmisiin, ihmisiin jotka kiinnostuvat sinusta tulebat ajatuksesi vähän erkaantumaan tuosta omasta kuplastasi ja oo helpottaa.
Mietipä sitä, miten punaiseksi sen miehen kumppani itkee silmänsä, jos sä menet niiden välit rikkomaan!
[quote author="Vierailija" time="23.08.2013 klo 20:19"]
Mietipä sitä, miten punaiseksi sen miehen kumppani itkee silmänsä, jos sä menet niiden välit rikkomaan!
[/quote]
No en usko että kumppani tulee koskaan tietämään että oon ihastunut sen mieheen. Olen nimenomaan yrittänyt vältellä miestä, kuten sanoin.
Tiedän tunteen. En valitettavasti ole keksinyt mitään lääkettä tähän vaivaan. Voimia!!
Mä kaipaan mun exää samallalailla, erottiin neljä vuotta sitten..
Kuten itsekin pohdiskelit, voisi ammattiapu olla sinulle hyväksi. Varmaan pääsisit YTHS:n kautta puhumaan psyk.erik.sairaanhoitajalle tai psykologille olostasi. Hän voisi antaa sinulle hyviä vinkkejä, kuinka käsittelet tunteitasi ja pääsisit tuosta jaloillesi. Hillitön itkeskely viittaa masennukseen. Masennustesti olisi siis syytä tehdä.
Tiedän kokemuksesta, että ihastuksesta pääsee eroon ainoastaan elämällä sen pois. Laastarisuhteet vain pahentavat asiaa. Älä kuitenkaan linnottaudu yksin kotiisi vaan mene muiden ihmisten seuraan, jos vain jaksat. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että voimat ovat vähissä, sekin voi tarkoittaa sitä, että olet masentunut.
Tsemppiä!
Niinhän sitä luulee tuntevansa, kun ei vielä tiedä.
Kiitos lohduttavista kommenteista :) tsemppiä myös muille samanlaisten tunteiden kanssa painiville! <3 surkeinta tässä omassa tilanteessa on, että kun ekan kerran tavattiin, mies oli vapaa. Ja vielä kaiken lisäksi näin jälkeenpäin ajateltuna kiinnostunut musta. Itse torjuin sen ja annoin tahtomattani ja vahingossa ymmärtää, etten edes halua mitään kummempaa sen kanssa. Olin niin äärettömän epävarma itsestäni.
Tiedän tunteen, ap.
Kaikki aina neuvoo, että kyllä sä hyvän miehen vielä löydät. Mutta kun en ole törmännyt toiseen läheskään yhtä viehättävään, kukaan ei ole lähellekään kuin tämä eräs.