Miksi ihmiset kaupassa
käydessään ovat niin tiukan oloisia ja kalpeita? Jotenkin robottimaista toimintaa. Häh mikä siellä on niin hirveää :=)
Kommentit (11)
Koska sitä yleensä menee kauppaan töiden jälkeen, on kiire, on nälkä ja vituttaa törmäillä siellä kärryjen kanssa muiden kärryihin.
Ja rahaakin palaa.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 11:04"]
Koska sitä yleensä menee kauppaan töiden jälkeen, on kiire, on nälkä ja vituttaa törmäillä siellä kärryjen kanssa muiden kärryihin.
Ja rahaakin palaa.
[/quote]
Niin, ja tämä kaikki on niiden myyjien (viimeistään sen kassan!) syy! Ja syystäkin saa purkaa kiukkansa heille. Nih.
No mä kyllä olenkin kaupassa kuin robotti. Olen hoitanut perhettä 16 vuotta ja käynyt ziljoona kertaa kaupassa. Osaan lähikauppojen hyllyt ulkoa ja ostan aina melkein samat tavarat. Vituttaa kun hinnat nousee koko ajan. Eipä se mikään hupireissu ole.
No siis kun sinne on pakko mennä, eikä omasta tahdostaan ja mielestään riippuvaa, kuin vaikka ravintolassa tai elokuvissa käynti. Itse siis olen suht hyvällä päällä kaupassa ollessa ja juttelen mukavia kassoille, mutta ymmärrän että toiset tulee töistä suoraan, toisilla on kiire, toinen ajatteli ettei kaupassa tarvi käydä just sinä päivänä mutta se maito loppui........
Nimenomaan, eihän se mikään huvireissu ole. Pakollinen toimenpide useamman kerran viikossa. Eihän siellä kukaan lauleskele ja iloisena viheltele valitessaan ylihintaisia lihoja ja leipiä taas kerran perheelleen.
Sitä minäkään en ymmärrä, jos huonoa tuultaan purkaa siihen kassaneitiin.
Työpäivän jälkeen menet lähikauppaan ja ovelta jo näet kymmenien metrien pituisen jonon, koska tietysti ruuhka-aikaan pidetään vain yksi kassa auki, ei se ainakaan minua saa hyvälle tuulelle.
6 lisää vielä. Sinne kauppaan on myös melkein kaikkien tultava jossain kohtaa, joten ne ääripäätkin ja kummaliset tapaukset ryömii ulos koloistaan. Joitakin voi potuttaa katsella juuri kaikenmaailman "hörhöjen" naamoja, kun ei voi itse vaikuttaa siihen millaista porukkaa siellä ravaa (vrt. esim oopperassa käynti, jossa käy vähän enemmän samaan laatikkoon kuuluvia tyyppejä). Painotan taas, että itseäni ei häiritse mikään tietty ihmistyyppi asioidessani. Sitten tulee mieleen nämä, jotka ei vaan siedä tai pelkää muita ihmisiä, niin niille se on varmaan vielä monta kertaa kamalampaa ja edelleen on PAKKO käydä. Kassoille kaikkea hyvää, kun jaksatte asiallisesti palvella kaikenmaailman tapauksia
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 11:26"]
Työpäivän jälkeen menet lähikauppaan ja ovelta jo näet kymmenien metrien pituisen jonon, koska tietysti ruuhka-aikaan pidetään vain yksi kassa auki, ei se ainakaan minua saa hyvälle tuulelle.
[/quote]
Ja tämän lisäksi raahaat tuskanhikeä pukaten mukanasi väsähtänyttä, kiukuttelevaa taaperoa ja vauvaa turvakaukalossa, ei siinä tosiaan tee mieli vihellellä. Väistelet tämän kokoonpanon kanssa ylihitaita, käytävät tukkivia eläkeläisiä, jotka pitävät kokoustaan maitohyllyn edessä. Nälkäkin olisi ja vauvalla kakat housussa. Nyt kun ajattelee, niin kaupassakäyntihän on todella perseestä!!
Mun mies on just tollanen ja se riipii mua. Mä oon hyvällä tuulella kun pääsen pois duunista ja on vapaa-aikaa tiedossa. Mennään kauppaan (yhteinen työmatka) ja mies on niin negatiivinen, että pilaa mun fiiliksen. Kaupassa pitää käydä saadakseen ruokaa, joten siihen voisi suhtautua jotenkin neutraalimmin tai vielä mieluummin positiivisesti. Me molemmat tykätään ruuanlaitosta, mutta osataan ostaa myös puolivalmista kun arkena on kiirettä. Mä suunnittelen viikon ruuat tosi hyvin, jotta kaupassa ei tarttis käydä kuin 2x viikossa ja silloin homma on tosi simppeli (paitsi jos kaupasta ei saa jotain tiettyä asiaa). Mies menee sinne ilman listaa haahuilemaan ja sanoo, ettei keksinyt mitään... (siis jos käy ilman minua tai tekemääni listaa).
Mua auttaa varmaan myös se, että olen ollut 3x ulkomaankomennuksella / työharjoittelussa eri maissa ja Suomeen palattuani ruokakaupassa on ollut niin ihanaa kun tunnistaa tuotteet ja löytää haluamansa asiat!
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 11:34"]
Mun mies on just tollanen ja se riipii mua. Mä oon hyvällä tuulella kun pääsen pois duunista ja on vapaa-aikaa tiedossa. Mennään kauppaan (yhteinen työmatka) ja mies on niin negatiivinen, että pilaa mun fiiliksen. Kaupassa pitää käydä saadakseen ruokaa, joten siihen voisi suhtautua jotenkin neutraalimmin tai vielä mieluummin positiivisesti. Me molemmat tykätään ruuanlaitosta, mutta osataan ostaa myös puolivalmista kun arkena on kiirettä. Mä suunnittelen viikon ruuat tosi hyvin, jotta kaupassa ei tarttis käydä kuin 2x viikossa ja silloin homma on tosi simppeli (paitsi jos kaupasta ei saa jotain tiettyä asiaa). Mies menee sinne ilman listaa haahuilemaan ja sanoo, ettei keksinyt mitään... (siis jos käy ilman minua tai tekemääni listaa).
Mua auttaa varmaan myös se, että olen ollut 3x ulkomaankomennuksella / työharjoittelussa eri maissa ja Suomeen palattuani ruokakaupassa on ollut niin ihanaa kun tunnistaa tuotteet ja löytää haluamansa asiat!
[/quote]
6 taas. Tuo on juurikin oikea asenne, itse koen kaupan olevan pakko, mutta se on huomattavasti hauskempaa, kun laittaa positiivisen vaihteen päälle. Semmoinen "täällä on inhaa ja kamalaa, väsyttää, nälkä ja kaikkea"- asenne syö ihmistä ja sitten on vaan enemmän kamalaa. Samalla tavalla löytämällä asioiden hyviä puolia saa ruokittua lisää sitä positiivisuutta ja hyvää mieltä itselleen, jolloin ei pienet asiat pysty lannistamaan
Pelkäävät varmaan että siellä on joku mamma, joka kyttäilee heidän painoindeksinsä, vaatetuksensa, wt-luokituksensa, ostoskärryjensä sisällön ja tekee sitten näkemästään perinpohjaisen selvityksen nettipalstalle.