En halua enää asua tässä asunnossa.. Tiedän olevani lapsellinen
Ollaan asuttu täällä vähän yli 3 vuotta. Kun muutimme meillä oli lemmikkejä, jotka tietysti pitivät meteliä ja kaatoivat tavaroita, ja nyt kun lemmikit ovat poissa asunto hiljeni, muttei kokonaan...
Esimerkiksi toissapäivänä naulakon päältä tippui talouspaperirulla joka oli sinne unohtunut. (Olisi mennyt kissan syyksi katsomatta kunnolla onko kissa siellä.)
Vessassa eilen sampoopullo tippui suihkun saippuatelineestä, kukaan ei ollut lähelläkään.
Yksi huoneen ovi ei pysy auki, tai pysyy satunnaisesti, välillä pitkiäkin aikoja, mutta ennemmin tai myöhemmin menee itsekseen kiinni.
Kaiken huipuksi 2v. poikani nyt "näkee" täällä jonkun, saattaa katsoa olan yli kun leikitään ja sanoa "katso ville!", ja kun siltä kysyy missä Ville on, se näyttää tiettyä paikka ja sanoo "Siellä!".
En pidä tästä yhtään, ja haluaisin muuttaa pois, vaikka järjellä ajateltuna kaikkeen löytyy järkevä selitys.
Kommentit (8)
Lapsesi näkee todennäköisesti oman henkioppaansa, oman henkilökohtaisen suojelusenkelinsä. Se on hyvä. Lapsilla voi olla tämä herkkyys, ja se katoaa iän myötä. Lue kirja Enkeleitä hiuksissani (kirj. Lorna Byrne).
Me ei vaan näin halpaa saada mistään =( Kolmio, 75neliötä 625e/kk sis. veden. Eikä ole muutenkaan nyt ylimääräistä rahaa kun mies on työtön ja minä äitiyslomalla =/
No mitä se sun mies on mieltä tästä?
Pelottaako sitäkin?
Vai oletko edes kertonut hänelle, mitä talossa taphtuu?
Jostain kumman syystä naisilla tuntuu olevan kauhea tarve uskoa kaikenmaailman tarinoihin ja vielä ruokkivat näitä harhojaan lukemalla ties mitä soopaa ja katselemalla elokuvia.
Olen nähnyt tätä käytännössä enkä voi kuin ihmetellä. Aikuisia ihmisiä kuitenkin.
[quote author="Vierailija" time="10.08.2013 klo 23:17"]
No mitä se sun mies on mieltä tästä?
Pelottaako sitäkin?
Vai oletko edes kertonut hänelle, mitä talossa taphtuu?
Jostain kumman syystä naisilla tuntuu olevan kauhea tarve uskoa kaikenmaailman tarinoihin ja vielä ruokkivat näitä harhojaan lukemalla ties mitä soopaa ja katselemalla elokuvia.
Olen nähnyt tätä käytännössä enkä voi kuin ihmetellä. Aikuisia ihmisiä kuitenkin.
[/quote]
Hän vaan naureskelee =( oli läsnä kun nämä kaksi tapausta sattui.
Oli siellä asunnossanne mitä tahansa, ei sitä tarvitse pelätä. Ei se teille mitään pahaa voi tehdä. Eihän poikasikaan ilmeisesti sitä pelkää, miksi siis sinä pelkäisit?
Kaverini asunnossa putoili usein esineitä ja kuului outoja kolahduksia ja jopa puhetta (olen ollut paikallakin pari kertaa, kun näin kävi). Järkevää selitystä emme näille keksineet, vaikka kuinka mietimme.
Kaveriniakaan ei oikeastaan pelottanut, koska mitään pahaa ei ikinä tapahtunut. Sitten ilmiöt lopulta loppuivat ja ovat pysyneet poissa.
Ilman kosteus talossa vaihtelee. Se vaikuttaa sampoopuloihin ja telineisiin ja kaapin oviin ja myös kaivaukset, kun rakennetaan teitä ja ratoja jantehdään räjäytystöiä maan alla ym.
Lapsi näkee...Lapsella mielikuvitusta. Voi mennä leikkiin mukaan tai ihmetellä, kun ei kaveria näy,
Jso hometalo niin muuttakaa. Terveys on ykkönen. Ja muuttaa voi muutenkin.
Ilmiöt on ihan luonnonilmiöitä. luonnonilmiöitä kannattaa tutkia. Ne ovat mielenkiintoisia. Ihmisiä yriteään jostakin syystä pelotella noila yliluonnollisuuksilla. Luonto on ihmeellinen. Ja jos on yliluonnolista, niin eihän se ole meidän imisten asia. Me voimme elää täällä omssa mailmaasamme ihan rauhassa. Hyvä, että on nämä omat rajamme ja rajoitteinuisuutemme. Ne luivat turvaa.
Kaikkea hyvää.
Mä uskon henkiin ja kuoleman jälkeiseen elämään ym. Mutta en haluaisi meille kyllä ketään kolisuttelemaan. Sen verran säikky olen. Mutta hei, ottakaa uusi kissa jos se helpottaisi :) Ja tiedätkö että eläimet ovat herkkiä aistimaan henkimaailmaa joten jos esim kissa sähisee jollekkin näkymättömälle niin voit sitten päättää jatkatko asumista henkien kanssa vai ilman jossain uudessa paikassa. Mutta voivat olla jotain vanhoja poismenneitä sukulaisiakin jotka käyvät poikaanne moikkaamassa koska hän vielä herkkä tälläiselle.
Muuta vaan.. On sitä huonompiakin syitä muuttamiselle kuultu.