Miksi naiset muuttuvat niin kylmiksi ja itsekkäiksi kun ovat eronneet?

Huonot kokemukset opettaneet, että muuten ei pärjää elämässä? Tai siis - avioliiton aikana esittänyt muuta, eikä tahdo enää.

elämä opettaa pitämään puoliaan. Mies kun toimii samalla tavalla hän on vain harkitsevainen ja pitää huolta omista eduistaan ja on eteenpäin pyrkivä. Ja ei, en ole eronnut itse.

Yritin olla huomaavainen ja epäitsekäs vaimo. Kiitokseksi sain uskottomuutta ja paskaa niskaan. Nyt olen eronnut, kieltämättä itsekäs enkä enää parisuhdetta halua. Seksiseuraa saan tarvittaessa, kiva potkasta miekkonen pihalle kun on saanut hommat hoidettua. 

Olen paljon onnellisempi sinkkuna kuin parisuhteessa. Jonkinlaiseen kevyeen tapailusuhteeseen voin vielä suostua, jos sopiva mies löytyy, mutta en ikinä halua ketään enää saman katon alle! Voi olla, että yhden yön kestäisin, mutta parikin yötä saisi jo minut kiristelemään hampaitani - molemmille siis omat kodit.

Ja kaikenlainen miehen äitinä oleminen on kamalinta, mitä tiedän. Monet miehet tuntuvat rakastavan sitä pikkupoika-äiti -leikkiä, mutta minä olen aikuinen nainen ja haluan aikuisen miehen, en holhottavaa pikkuidioottia.

En kyllä miestä kaipaakaan, elämäni on rikasta ja mielenkiintoista muutenkin, enpä oikein miestä ehtisi tapaamaankaan.

Alkavat nähdä maailman miesten silmin. Ennen uskoivat sinisilmäisesti prinsessaunelmiin. Kyynistyvät sitten ja alkavat keskittyä enemmän itseensä.

Katkeruus tuhoaa ihmisen sisältä. 

Valitettavasti mätä alkaa haista myös ulkopuolelle jossain vaiheessa. 

Ai, minusta eronneet ovat paljon rennompia ja iloitsevat elämästään. Toki jos on rahahuolia, se vaikuttaa ihmisen käytökseen ja eronneilla yksinhuoltajilla usein on ainakin aluksi tiukkaa.