Lahjakkaat lapset, suku mitätöi

Oletko koskaan kysynyt miksi sisarusten lapsille annetaan ja sun lapsille ei? Oletko koskaan kysynyt miksi lasten saavutuksia ei tunnusteta, vaan vähätellään?

Ei niiltä voi kysyä, kaikesta suututaan ja ennen kaikkea kielletään vaikka faktat löisi pöytään niin sanotusti. 

Ne mitätöi jotka haluaa mitätöidä. Kyllä ne aina jotain negatiivista löytää.

Kateellisia vajakkeja.

Mun suvussa oli noin. Koska mun perheeni oli ns kunnollisempi sai 3 serkkuani aina isoäidiltämme 50mk merkkipäivinä, kun itse sain 5mk. Rahalla sinänsä ei ollut väliä vaan sillä että toiset sai kymmenkertaisesti enemmän. Se tuntui lapsesta aivan käsittämättömältä.

Pakkoko niiden sukulaisten kanssa on kaveerata, jos ovat noin ankeaa porukkaa? Käyt lasten kanssa pari kertaa vuodessa jonkin lyhyen pakollisen vierailun tekemässä. Jos joku serkku nyt sattuisi olemaan normaalin kiva, niin häntä voisit kutsua teille kyläilemään.

Eipä kai ole pakko, asiat vaan monimutkaistuu kun vanhemmille tulee ikää.

Meillä ja miehen suvussa ei saa menestyä. Mies säästi asunnon, miehen työttömälle siskolle ostettiin uusi asunto. Minulle siskoni jaksoi teroittaa, että en ole älykäs, ahkera vaan.

Valitettavasti on kohtalotovereita. Osa suvusta lopetti aikanaan puhumisenkin, kun löin hynttyyt yhteen afrikkalaisen kanssa. Tekstiviestejä sain ihan av-palstan tyyliin niin mamupatjoista rumiin mulattilapsiin.

Lapset syntyivät, osalta ei minkäänlaisia onnitteluja. Tuli ero. Tässä vaiheessa ne monta vuotta puhumattomat tulivat puhumaan, että mitäs minä sanoin. (Osa näistä sanojista oli minun avioliittoni aikana mennyt naimisiin, löytänyt uuden ja eronnut, muuttanut uuden kanssa yhteen ja eronnut siitäkin.)

Paljon kuulin alkuvaiheessa sitä, että afrikkalaisethan ovat älykkyydeltään alemmalla tasolla ja vo,i voi, kun tulee koulunkäynti ja elämä tästä syystä olemaan hankalaa minun lapsilleni.

Mitenkäs kävi: toinen lapsista oppi 3-vuotiaana, toinen 4-vuotiaana lukemaan. Molemmat tekevät koulussa kahta luokka-astetta ylempien matikan harjoituksia omasta kirjasta jne. Samoin kuin ap:n lapset menestyvät myös harrrastuksissa ja ovat ns. kivan ja reilun kaverin maineessa. Tämä toki on osalle sukulaisista liian suuri pala. Vaikka kuinka lapseni saavat _valtakunnallisistakin kokeista_ erittäin hyviä arvosanoja, niin silti puuskuttavat että tämä on sitä positiivista rasismia ja että mamujen lapsille annetaan numeroita tuosta vaan. osa näistä lasten serkuista ja pikkuserkuista omaavat samat opettajat kuin minun lapseni.

Omat lapsensa ovat syyllistyneet mm. näpistyksiin, kunnianloukkauksiin(laittaneet opettajista kuvia yms. nettiin), mutta minun lapsiani haukutaan.

Onneksi on sitten ne harvat sukulaiset, jotka pitävät meidän lapsia arvossa.

todella järkkyä ei muuta kun voimia sinne. Ei meillä näin paha (mutta varmaan olisi jos olisin mennyt kimppaan jonkun ulkomaalaisen kanssa) ... no ukki haukkui äpäräksi (vaikka mentiin miehen kanssa naimisiin) Ja ei mekään saatu onnitteluja, ei tullut kortteja eikä kukkasia sairaalaan eikä kotiin. Valtakunnalliset kokeet ovat standardoituja, ei niissä ole pos.syrjintää ja tuskinpa muussakaan, koska opet tietävät että semmoisesta ei ole kuin haittaa pidemmän päälle. Toki pitää vähän ymmärtää esim. äikässä jos on monikielinen. 

Noinhan se usein menee. 

Se lasten saama ylistys ei ole mitenkään mitassa siihen heidän todelliseen suoriutumiseen.

Sitä paitsi tuohon suuntaan se on koulussakin menossa. Stipendit ja palkinnot saa äänekkään mölyapinat jostain yrittämisestä tai parantamisesta tai jostain muusta. Kuitenkin se ahkera ja hiljainen ja kunnollinen yrittää 1000 kertaa enemmän ja antaa muidenkin yrittää, olemalla häiritsemättä muita mitenkään.

En ole kohtalotoveri, omat lapseni ovat vielä pieniä ja miehen kanssa heitä kasvatamme?Mutta...lakkaa hakemasta hyväksyntää suvulta! Tietenkin olisi ihan oikein heille kysyä vaikka suoraan, että miksi vähättelevät tai kohtelevat eriarvoisesti, mutta jos he ovat räikeästi puolueellisia,niin siihen ei varmaan voi vaikuttaa.... Itse en osaa pitää pahaa oloa sisällä, eli jos olisi kyse omista vanhemmistani, niin sanoisin heille suoraan että tulen surulliseksi saamastani eriarvoisesta kohtelusta. Tavallaan yksinhuoltajahan olisi oikeutettu ainakin oman sukunsa puolelta suurempaan tukeen kuin pariskunnat! Luulisin että appivanhemmilta en kyllä eron jälkeen yhtään mitään kaipaisi, elleivät itse tajuaisi tukea lapsenlastaan.

mutta toisaalta, miksi vaivautua kertomaan heille että tekevät väärin? Onko sinulla muuten hyviä ystäviä tai onko lapsilla kummeja? Mielestäni sukulaisia ei voi valita, mutta ystävät voi.... Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, joiden kanssa on hyvä olla!

Ihan mahtavaa että sinulla on lahjakkaat lapset ja tärkeintä että osaat itse tukea heitä. Olet varmasti tehnyt monessakin kasvatusasiassa oikein kun heistä on tuollaisia kasvanut!

Kateellisuutta se on. Älä kehu heille omiasi. Suomalaiset  on niin kateita.

[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 21:51"]

En ole kohtalotoveri, omat lapseni ovat vielä pieniä ja miehen kanssa heitä kasvatamme?Mutta...lakkaa hakemasta hyväksyntää suvulta! Tietenkin olisi ihan oikein heille kysyä vaikka suoraan, että miksi vähättelevät tai kohtelevat eriarvoisesti, mutta jos he ovat räikeästi puolueellisia,niin siihen ei varmaan voi vaikuttaa.... Itse en osaa pitää pahaa oloa sisällä, eli jos olisi kyse omista vanhemmistani, niin sanoisin heille suoraan että tulen surulliseksi saamastani eriarvoisesta kohtelusta. Tavallaan yksinhuoltajahan olisi oikeutettu ainakin oman sukunsa puolelta suurempaan tukeen kuin pariskunnat! Luulisin että appivanhemmilta en kyllä eron jälkeen yhtään mitään kaipaisi, elleivät itse tajuaisi tukea lapsenlastaan.

mutta toisaalta, miksi vaivautua kertomaan heille että tekevät väärin? Onko sinulla muuten hyviä ystäviä tai onko lapsilla kummeja? Mielestäni sukulaisia ei voi valita, mutta ystävät voi.... Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, joiden kanssa on hyvä olla!

Ihan mahtavaa että sinulla on lahjakkaat lapset ja tärkeintä että osaat itse tukea heitä. Olet varmasti tehnyt monessakin kasvatusasiassa oikein kun heistä on tuollaisia kasvanut!

[/quote]

Kiitos viestistäsi. ei ne ymmärrä jos kyselee, heidän mielestä luonnollista. En ole hakenut hyväksyntää pitkään aikaan ja tämä varmaan yksi syy.

[quote author="Vierailija" time="25.07.2013 klo 20:18"]

Olen suvun nk.mustalammas eli olen yh ja minulla on kaksi lasta. kaikki "surkuttelevat" kohtaloani (ilman empatiaa) sillä minulla on mmtaloudellisia vaikeuksia , ainakin siinä mielessä ettei ole omaa asuntoa yms. Olen opiskellut, ja tiedän, että mulla on järkiä päässä enenmmän kuin monella sukulaisilla yhteenlaskettuna. lapset ovat lahjakkaat, hyvät todistukset , harrastavat monipuolisesti ja ovat kavereiden suosiossa (ovat kivoja, eivät hauku, ovat ystäviä, avuliaita, kannustavia ja pitävät uskotut asiat itsellään eli siis hyvä ystäviä). Ekaluokka meni vielä hymähdellen ("kaikkihan saavat hyviä palautteita)", mutta nyt kun ollaan yläasteella ja kaikki pyysynyt ennallaan niin vuosi vuodelta kitkerimpiä kommentteja (mummo lakkasi palkitsemista, mikä on meidän suvun tapa). Äitin on aina ollut lapsieni kimpussa negatiivisella tavalla. En koskaan kehuskele (oppinut jo tämän omassa lapsuudessa) vaan kerron asiat kun kysytään, aina mitätöintiä seurauksena. Muiden sisarusten lapset ovat totta kai maailman parhaimpia. Heille annetaan todistuksista rahaa, mun lapsille ei. Eli mun lasten olisi pitänyt olla ongelmatapauksia (koska olen yh) ja nyt v..ttaa kun ei niin käynytkään. Lasten lahjakkuus eniten tuntuu pännivän. Kohtalotovereita?

[/quote]

Millä tavalla lapsesi ovat lahjakkaita?

tutulla sama ongelma, itse kehuu lapsiaan ja se ärsyttää, olisiko tästä kysymys eli kateudesta?

Niin kuin sanoin alussa että olen hyvin vaatimaton, oppinut jo lapsuudenkodissa laittamaan nk kynttilän vakan alle. 

ap

Yleisesti ja erityisesti.

ap

Siis olette kylässä äidilläsi ja siinä lastesi edessä hän antaa muille palkintoja todistuksista?