Lue keskustelun säännöt.
Miten selvitä peitellysti kiusaavan esimiehen kanssa järjissään?
06.08.2020 |
Olen pähkäillyt tätä asiaa jo pitkään, mutten ole keksinyt järkevää tapaa ratkaista ongelmaa sanomatta itseäni irti. Kyse on siis entisestä työkaveristani, josta tuli mutkien kautta esimieheni.
Tämä henkilö X suhtautui minuun aikoinaan jo ensitapaamisellamme erittäin tympeästi. Tiimissämme X joko sivuutti minut kaikin keinoin tai hyökkäsi pisteliäin kommentein julkisesti äyskien. Työmatkoilla hän pyrki nolaamaan minua uusien kollegoiden edessä, esittäen toki samalla äiti aurinkoista muille. Tutuksi tuli kaksinaamaisuus, tuen ja yhteistyön puute, vihainen hiljaisuus. Kun en halunnut samoihin kahvi- tai lounasporukoihin hänen kanssaan, jouduin myös jättämään mukavien työkavereideni taukoseuran, jonka ansiosta X sai aiheen puhutella minua kuin lasta muiden edessä siitä, kun en viihdy muiden seurassa.
Aikanaan X sitten oli ennen omaa kehityskeskusteluani silloisen pomoni kanssa mennyt mustamaalaamaan omalla vuorollaan minut tälle. Tajusin sen kun pomon käytös suhteeni muuttui täysin tylyksi. X kertoi sitten omaehtoisesti minulle myöhemmin, että oli antanut palaa koska on niin kyllästynyt kaikkeen: vien liikaa hänen aikaansa kyselemällä, olen epäkompetentti tehtävääni jossa tulisi olla 20 vuoden kokemus jne jne. Minulle ei koskaan kerrottu pomoni taholta mitä oli tapahtunut tai puhuttu, en saanut puolustautua eikä minun näkemystäni kysytty.
Ajattelin jo tuolloin, että nyt riitti, hakeudun muihin tehtäviin; muutama kiinnostava positio olikin mielessäni. No, lopulta kun olin tuossa uudessa tehtävänkuvassani sain kuulla X:n tulevan esimiehekseni. Vaikea kuvailla tunnetta joka tuosta tiedosta seurasi. Uuteen tiimiin X on valinnut mieleisensä ihmiset, joiden kanssa en näytä saavan olla tekemisissä. Kaikki keinot ovat käytössä ilmeisesti sen vuoksi, etten pääsisi kertomaan muille X:n käytöksestä. Etätyöt on meillä porrastettu ja minä tietenkin eri vuorolla kuin pari läheisintä työkaveriani, joiden kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä ja joiden kanssa olisi erityisen mukavaa livenä työskennellä.
Olen täysin loppu tähän ja hakenut muita töitä, mutta ainakaan vielä ei ole tärpännyt ja ikäkin kun alkaa tulla vastaan, pelkään etten pääse pois kuin irtisanoutumalla, joka on kaikin puolin itsemurha. En saa uusia haasteita vaikka niitä olen kertonut kaipaavani, enkä samanlaista koutsaamista kuin toiset. Iltaisin lähinnä makaan koomassa tai manaan asioita miehelleni.
En ole koskaan törmännyt vastaantyyppiseen ihmiseen. Entisten pomojeni kanssa olen yhä vieläkin ystävä ja tekemisissä. En keksi syytä tällaiseen savustukseen. Olen jotenkin yrittänyt jaksaa. Enää en vaan pysty. Kiusaamista on vaikea todentaa, esim. sellaista, että minulla on käytössä vanhat laitteet ja kollegoilleni tilataan uudet, tai että minut "unohdetaan" kutsua jonnekin, tai jokin tieto vaan "jää" kertomatta minulle. Minä olen kuin leprapotilas. En voi ottaa asiaa puheeksi työkavereideni kanssa, se olisi liian suuri riski, ja oletan etteivät he huomaa/tiedä miten asiat ovat kehittyneet, eivätkä ole kokeneet samanlaista kohtelua x:n taholta.
Firmassa on yksi toinen työntekijä, jolle olen kerran epätoivon hetkellä avautunut, koska hänellä ja pomollani on yhteistä historiaa. Tämä työntekijä sanoi yllättäen, että x on täysi kpää ja sen tietää moni, muttei mahda mitään.
Mitä tehdä tilanteessa, ennen jokeen hyppäämistä? Pelkään, että urani oli tässä.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Lopeta stressaamasta, samanlainen kusipää hän on kaikille. Sinulla on oikeus taukoihin ja valita itse seurasi, siitä voit aivan hyvin huomauttaa, jos pomo meinaa ruveta ryttyilemään...
Öö.. luitko aloituksen? Nimenomaan ap:n on ottanut hampaisiinsa. Tuollaisia ihmisiä on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa nyt vahvasti siltä, että olet esimiehellesi jonkinlainen uhka, ehkä olet liian hyvä? Voisiko olla kateutta? Teetkö hyvää tulosta tms. onko eritysosaamista.
Pomo vaikuttaa kuvauksen perusteella kiipijältä joka nyt kostaa jotain henk.koht alemmuudentunnetta palliltaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki elämä. Älä jumitu yhteen ihmiseen ja työhön. Oikeasti pomojen kanssa ei tarvitse olla ystävä. Sinulle on suoraan sanottu ongelma: viet liikaa aikaa - älä sitten enää vie. Miten voi olla vaikeaa todentaa että sinut unohdetaan laitetilauksissa ja tiedotuksessa? Voit kirkkaasti todistaa ylemmälle esimiehelle, että sinun laitteet ovat vanhoja, ja tiedotusasioissa selväsanaisesti ilmoitat, että et ole saanut tietoa. Ylemmän esimiehen kanssa selvität yhteistyöongelman etätyössä. Kuka päättää etätyöpäivät?
Ap vastaa: pakko sitä aikaa on saada kun sitä muutkin saavat, omista hommista ei muuten meillä selviä. Pomo auliisti sparraa muita ja käytää aikaa heihin, en minä aio tyytyä yksinään pähkäilemään vaikeita tapauksia yksinäni.
Laitteista pomolla on aina selitys, että pian vaihtuu kaikilla uusiin jne, ja tiedotus on aina "unohtunut, anteeksi kovasti". Etätyöjärjestelyistä päättää pomoni ja vaikea on mennä hänen päätöstään vääräksi huutelemaan: hän perustelee sitä "satunnaisella arpomisella" kuten aina. Suuni olen saanut todennettavissa tapauksissa auki, siitä ei ole kyse.
Kuten sanottu, nämä asiat ovat vain murto-osa siitä kohtelusta mitä saan. Suurinpaan osaan asioista ei pysty puuttumaan, esim. dissaamiseen, ignooraamisee onn, ilmeisiin, mykkäkouluihin ja muihin temppuihin. Olen ystävieni kanssa tätä puinut ja muutaman eri osaston läheisen työkaverin kanssa, mutta kauhistelu ja voivottelu ei tuo tulosta.
Haluaisinkin kuulla selvitymistarinoita vastaavista tilanteista ja vertaistukea. Mitään saikkua en hae.
Jatkan lainausta kertomalla selviytymistarinaa.
Löysin työpaikalta tyhjän kirjan, johon aloin tehdä muistiinpanoja. Jos et ole päiväkirjatyyppi, tee hyvin lyhyet muistiinpanot Mitä, missä, kuka todistaa, mitä siitä seurasi. Se helpottaa omaa elämääsi kun saat asiat pois päästä kirjoihin ja kansiin. Siitä saat todisteet siinä vaiheessa kun päätät tehdä työsuojeluilmoituksen.
Työni oli onneksi määräaikainen, joten ei sen loppuselvittelyistä sen enempää.
Tälläisissä tilanteissa pitää aina kirjoittaa ylös kaikki yksittäiset pienet ja epämääräiset tapahtumat koska kokonaisuus on se jota arvioidaan. Vaikka ne erillisinä tuntuisivat ensikatsomalta pieniltä. Työpaikkakiusaaminen on hyvin usein juuri piilotettua. AP on jo tässä hyvin kuvannut muutamaa tapahtumaa ja näitä vaan lisää dokumentiksi. Päivämäärät, kuka sanoi mitäkin, kuka lupasi mitäkin ja koska siihen palattiin tai jos ei palattu ollenkaan. Lisäksi kuvakaappauksia, sähköposteja, viestejä jne. Se auttaa jos tietää muita jotka ovat huomanneet yhtä kohdeltavan eri tavalla tai "kiusaajan" tomivan ylipäätään epäasiallisesti. Suoraan pomolle voi sanoa että hei koen toimintasi epäasialliseksi ja haluaisin selvittää asiaa. Usein se ei auta, pahentaa vain. Mutta sekin todistaa osaltaan asian vakavuutta. Faktoilla mennään, joita sitten arvioidaan kokonaisuutena. Jos AP on jo valmis irtisanoutumaan muutenkin, asian eteenpäin vieminen ei muuta asiaa siltä osin mihinkään. Sairaslomaa kannattaa ottaa, että saa etäisyyttä ja näkökulmaa työpaikan tilanteeseen.
Vaikuttaa nyt vahvasti siltä, että olet esimiehellesi jonkinlainen uhka, ehkä olet liian hyvä? Voisiko olla kateutta? Teetkö hyvää tulosta tms. onko eritysosaamista.