Soluasuminen ei ole ihmisen elämää - Itsellä ihan vastaavanlaisia kokemuksia parinkymmenen vuoden takaa, ei ole siis mikään muuttunut

Ihan hyvin sujui kun kämppikset olivat normaaleja ja edes välttävä äänieristys. Kyllä noissa pari vuotta asuu. Tutustui myös ihmisiin.

Hrrrr, tulee kylmät väreet pelkästä ajatuksesta... Onneksi en koskaan joutunut käyttämään opiskelija-asuntoloita tai -asuntoja vaan löysin halvat kämpät yksityisiltä. Vastaavia kokemuksia oli myös omalla tuttavapiirillä.

Miksi HOAS ei ota vastuuta? Jos siellä on kissa ja ei saisi olla kissaa, miksi ne ei heitätä kissaa pois ja siivoututa sitä lattiasta kattoon? Ja lasku sille kissatyypille.

Mulla monenlaisia kokemuksia.

Yhdellä kiljuämpäri pulpetti vessassa.

Yksi pölli mun housut.

Joistain tuli hyviä ystäviä. Yhdestä ihan paras kaveri joka on sellainen vielä 15v jälkeenkin.

Tietty jos itse voi vähän katsoa kenen luo muuttaa mutta aina se ei mene niinkään.

Itse asuin siis yli 2 vuotta solussa, joten turha haukkua prinsessaksi. Mutta ihmettelen, miksi a) noita ei tarkasteta muuttojen yhteydessä kunnolla ja b) miten paljon niissä asukaan ihmisiä, joilla ei ole mitään käsitystä normaalista siisteydestä.

t. ap

Olen asunut solukämpässä ja samoin mies ja  lapsista kuopus, eikä ole ollut valittamista muuta kuin yhden kämppiksen elintavoista - oli paljon poikaystäviä. Ja tuossa kämpässä sentään erottuu seinien ja lattian väri. Mun ensimmäinen vuokrayksiö oli pommi verrattuna tuohon.  Kaapista löytyi teatterikorkeakoulun pääsykoepapereita, joten siellä oli ollut kai päästetty luovuus ja boheemius täyteen kukkaan.  Vähän nyt taas tuntuu, että piti saada oma 5 min julkisuudessa ja juttusatanen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi HOAS ei ota vastuuta? Jos siellä on kissa ja ei saisi olla kissaa, miksi ne ei heitätä kissaa pois ja siivoututa sitä lattiasta kattoon? Ja lasku sille kissatyypille.

Kyllä ne varmaan niin juur tekeekin.

Vuonna - 85 soluasunnot olivat melkein itsestäänselvyys, kun opiskelemaan lähti. Minä jonotin 5 viikkoa asuen sukulaisten nurkissa, kunnes onni potkaisi ja sain solukämpän vastavalmistuneesta talosta. Kun vielä kämppikset olivat mukavia ja toinen peräti opiskelukaverini samalta vuosikurssilta, ei ollut mitään valittamista.

Ei toimi nykyaikana, kun maa ei ole enää niin yhtenäinen. Aiemmin kaikilla oli suht samat opiskelu/työrytmit sekä selvä käsitys siitä, mikä oli sopivaa ja mikä ei. Nyt kaikki on aikalailla sallittua, jos itseä huvittaa, eikä kukaan ota vastuuta häiriköinnistään. 

Ihan hyvä. että näitä näytetään, koska joillakin on tapana kritisoida niitä, jotka ei haluaisi asua solussa. Kyllä siihen on ihan oikeita syitä, miksi niissä ei haluta asua. Mutta monelle käytännössä ainoa vaihtoehto.

Ja sitten kun ne kämpät tarkastetaan ja kehotetaan siivoamaan, alkaa se vikinä siitö, että minä en ole sotkenut, otan yhteyttä lakimieheen jne.

Samoilla kriteereillä voi tuomita myös vuokra-asumisen. On ollut muuttaessa kaikenlaista paskaa edellisen asukkaan jäljiltä. Omakotitaloakaan ei kannata ostaa, koska niissä on piileviä homeongelmia. Hotellissakin on ollut rauhatonta ja homeista leipää.

Parempi kai muuttaa metsään.

Jossain opiskelija-asuntolassa oli sellaisia "semisoluja", että jokaisessa huoneessa oli oma kylppäri, mutta keittiö oli yhteinen. Ja keittiön siivosi siivooja. Tämä olisi toimivampi ratkaisu, koska pysyvästi paskassa olisi vain se omassa yksityisessä käytössä oleva huone.

Vierailija kirjoitti:

Samoilla kriteereillä voi tuomita myös vuokra-asumisen. On ollut muuttaessa kaikenlaista paskaa edellisen asukkaan jäljiltä. Omakotitaloakaan ei kannata ostaa, koska niissä on piileviä homeongelmia. Hotellissakin on ollut rauhatonta ja homeista leipää.

Parempi kai muuttaa metsään.

Eli onko nyt niin, että kun ostat oman asunnon, ne on aina putsattu lattiasta kattoon? Jos pelkästään vuokra-asunnoissa on tämä ongelma..

Mun kämppikset joskus vuonna miekka ja kivi oli ottanut jonkun kulkukissan asumaan meidän soluasuntoon. Se kissa muuten lähti kohtalaisen nopeasti niska-pers-otteella parvekkeelta pihalle. 

No en kyllä kutsuisi tuollaista kammolääväksi, aika pumpulissa on kasvanut jos täysi roskis, pari murua kaapissa, ja jonkin verran irtotavaraa parvekkeella aiheuttaa tuollaisen mielenjärkytyksen. Parin tunnin siivoamisella noistakin olisi selvinnyt, kissa toki asia erikseen. Jos eläimiä ei saa olla niin soitto eläinsuojaan, katti pois, ja kissanlaatikko mäkeen. Loput hajut sitten pois entsyymipuhdistusaineella.

Aika uusavutonta menoa jos pari nyssäkkää parvekkeella on jo "siellä ei päässyt kulkemaan", ja täysi roskis on iltalehtikriisin arvoinen. Toki pitäisi olla siisti, mutta helpommalla pääsee kun ei odota epärealistisia joltain opiskelijaluukulta. Rätti vaan käteen ja siivoamaan, niin me muutkin on selvitty opiskelukämppien alkusiivosta...

Mulla myös huonoja kokemuksia solusta. Kämppikset biletti ja sotki, parveke oli täynnä tupakantumppeja ja kaljapulloja. Tiskit lojui pari viikkoa altaassa odottamassa tiskaajaa. "Lainasivat" astioitani ilman lupaa palauttamatta niitä ja söivät ruokiani jääkaapista.

Asuin myöhemmin vielä hetken toisessa solussa, jossa kämppis oli hiljainen ja rauhallinen. Tuuripeliä, kenen kanssa joutuu asumaan

Soluasumisen ainoa hyvä puoli oli se, että voi kuinka sitä ensimmäistä saamaansa yksiötä sen jälkeen arvostikaan! :)

Vierailija kirjoitti:

Samoilla kriteereillä voi tuomita myös vuokra-asumisen. On ollut muuttaessa kaikenlaista paskaa edellisen asukkaan jäljiltä. Omakotitaloakaan ei kannata ostaa, koska niissä on piileviä homeongelmia. Hotellissakin on ollut rauhatonta ja homeista leipää.

Parempi kai muuttaa metsään.

Onko sitten maakuoppa oma vai ei - ja missä kunnossa

Ylipäätään kotinsa jakaminen, oli se sitten kämppiksen tai naapurin kanssa, ei ole ihmisarvoista. Olen itse hiljainen ja rauhallinen ihminen, enkä ole toistaiseksi saanut asua missään kuten haluan. Mitä vaadin? Yörauhaa n. 22-07, päivällä saa melskata muttei esim. jumputtaa musaa täysillä tuntikausia. Ei haittaa eläimet, lapset tai kantapääastujat. Mitä olen saanut naapureilta? Pelkkää kusipäistä käytöstä: kuunnellaan arkiöisin täysillä bilemusaa, aloitetaan möykkääminen koko perheen voimin kello 22 jälkeen, kännätään ja möykätään porukalla useampi päivä putkeen ilman lepotaukoja. Olen asunut kahdeksassa kerrostalossa elämäni aikana, ja lopputulos on tämä.