Lue keskustelun säännöt.
Älykkyys?
16.07.2013 |
Kuinka älykkäitä oletatte tuttavapiiriinne kuuluvien olevan?
Olen hieman miettinyt että pitäisikö ehkä vähitellen jättää tyhmemmät tutut vähemmän kontaktille, kun on jotenkin niin rasittavaa selittää aina kaikki niin moneen kertaan. Pitäisi vaan keksiä miten asian voi hoitaa ilman että kyseiset henkilöt turhaan loukkaantuvat.
Niin, itse arvelisin olevani parhaan 5% joukossa, tuttavissani lienee enimmäkseen samaa tasoa olevia, varmaan ei yhtään keskiarvon alapuolella olevaa.
Kommentit (7)
Olen älykkäämpi kuin useimmat tapaamani ihmiset, jos sitä mitataan koulu- ja testimenestyksellä. Mutta olen myös lämmin ja sosiaalinen persoona, joten olen kiinnostunut myös vähemmän älykkäiden ihmisten seurasta. Esimerkiksi toiminnallisessa yhdessä olemisessa, kuten talkoissa tai urheillessa, ei haittaa, jos kaikki eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 12:41"]
Olen älykkäämpi kuin useimmat tapaamani ihmiset, jos sitä mitataan koulu- ja testimenestyksellä.
[/quote]
Miten muuten sitä mitattaisiin kuin testimenestyksellä? Koulutus toki korreloi jonkun verran älykkyyteen, mutta ei mielestä ihan riittävästi.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 12:41"]
Mutta olen myös lämmin ja sosiaalinen persoona, joten olen kiinnostunut myös vähemmän älykkäiden ihmisten seurasta. Esimerkiksi toiminnallisessa yhdessä olemisessa, kuten talkoissa tai urheillessa, ei haittaa, jos kaikki eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä.
[/quote]
Tämä on ihan totta, tiettyy pisteeseen saakka. Vaikkapa haravoinnissa tai heinänkorjuutalkoissa ei hirveästi älykkyydellä tee. Sama jossain juoksussa tms. Sitten joissakin urheilulajeissa, kuten potkupallo tai sulkapallo olisi hyvä olla hieman myös älykkyyttä että ymmärtää strategian päälle.
Hmmm.... olen varmaan melko älykäs, kun olen pärjännyt hyvin opinnoissa, henkilöstötestauksissa jne. Tarkkaa äo:ta en tiedä, eikä sillä ole mitään merkitystäkään.
Älykkyys on väline työssä ja vaikkapa sivistyksen hankinnassa, sosiaalisessa kanssakäymisessä on moni muu asia tärkeämpää: huumorintaju, empatia, kiinnostus muista ihmisistä... tai vaikkapa samankaltaiset elämänarvot, kiinnostuksen kohteet.
Lapsellani on aspergerin syndrooma, ja sen vuoksi olen miettinyt aika lailla älykkyyden ilmenemismuotoja ja sitä, miten se vaikuttaa ihmisen sosiaalisuuteen. Lapsi on erittäin älykäs matemaatisesti, mutta sitten moni reaaliaine hivahtaa yli ymmärryksen. Ei siten osaa miettiä vaikkapa nyt luonnon lainalaisuuksia tai historian tapahtumia ja tehdä niistä johtopäätöksiä - jollakin tapaa siis looginen ajattelu on rajattua, vaikka sinänsä hän äo-testeissä pärjääkin erittäin hyvin.
Minkä lisäksi hän on sosiaalisesti erittäin haastava kaveri. Äidilleen ja isälleen tietysti erittäin rakas, mutta saapa nähdä, saako hän ikinä ystäviä tai elämänkumppania.
Manitsen tämän ääripään esimerkkinä sille, että älykkyys sinällään on itse asiassa aika vähäarvoinen asia, kun sosiaalisen kanssakäymisen sujumisesta on kyse. Ystävien kanssa kun ainakaan minä harvemmin ratkon matematiikan probleemoita... toki jos toinen on TOSI tyhmä, ja kaikki pitää hänelle sanoa viiteen kertaan ja hi-taas-ti, niin tietysti siihen ryytyisin minäkin.
Huumorintajukin vaatii älykkyyttä, jollei puhuta "toi pieras, höhö" tason vitseistä.
[quote author="Vierailija" time="16.07.2013 klo 13:14"]
Huumorintajukin vaatii älykkyyttä, jollei puhuta "toi pieras, höhö" tason vitseistä.
[/quote]
No joo, jonkin verran, mutta toisaalta älykkäät tuskin lienevät sen huumorintajuisempia kuin tyhmemmätkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen tyhmä kuin saapas, mutta muuten kaikinpuolin mukava kaveri.
Tosin olen korvannut älyn ahkeruudella ja sen vuoksi menestynyt elämässäni paljon keskivertoälykköä paremmin, rohkenen väittää.
Itse olen huippuälykäs ja mm. kahden kovan tutkinnon tohtori. Käytännössä olen erakko, koska en ole löytänyt tasoistani keskusteluseuraa. Älykkyyden kääntöpuolena on juuri eristäytyminen ihmissuhteista.