Kysykää 14v amputoidulta tytöltä jotain amputaatiosta!

On minulla sähkökäyttöinen pyörätuoli "sähkis". Asun isäni kanssa. Ei ole sisaruskia. Ei ole kavereita, ainoa kavaeri on minun koirani

Niin unohdin mainita että haaveilen että minulla olisi kaikki raajat tallella. Kaipaan myös hyviä ystäviä.

-Anni-

Minne ystäväsi kaikkosivat onnettomuuden jälkeen? Kuulostaa kurjalta, että ystäviä ei jäänyt. Eivät he sitten oikeita ystäviä olleetkaan! 

oletko koskaan miettinyt, että olisitpa kuollut onnettomuudessa?  Vai osaatko olla onnellinen/kiitollinen elämästä ilman raajoja?

Kaikkea hyvää sinulle!

No, mitä sinulta on amputoitu, miksi ja milloin?

Mitä sulta on amputoitu ja miksi

Multa on amputoitu jalat ja oikea käsi onnettomuuden seurauksena vuonna 2011.

Heräsitkö vain yhtäkkiä amputoituna vai olitko tajuissasi kun siitä päätettiin?

Miten se on vaikuttanut sun päivittäiseen elämääsi (oliko vaikeaa oppia tekemään asioita uudelleen) ja sun kuvaan itsestäsi.

Onko sulla haamutuntoja amputoiduista raajoista?

Ja onko sulla proteesit?

Millaisessa onnettomuudessa olit ? Loukaantuiko siinä muita? MIten vanhempasi ovat suhtautuneet amputaatioon ja sinuun sen jälkeen?

Miten pärjäät arkielämäassä? Millainen on henkinen tilasi? Aiotko vastata yhteenkään kysymykseen?

Otan osaa Anni! Olen joutunut itsekin elämään täällä onnettomuuden uhrina, erilaisena mutta saanut rikkaan elämän. Sinäkin tulet näkemään maailman toisin, kun moni muu (varsinkin nämä palstalaiset). Tulet pärjäämään elämässäsi hienosti, olet selkeästi vahva ihminen!

Heräsin amputoituna.

Kyllä amputaatio hankaloittaa elämää, yhdellä kädellä kaiken tekeminen ei onnistu. Tunnen ajoittain haamukipuja jalossani(se mitä niistä on jäljellä), ei ole kivaa.

En voi käyttää proteeseja, tuottavat hiertymiä.

Äitini kuoli onnetomuudessa: ajettiin yöllä 90km/h liukkaalla tiellä kitkarenkailla - auto liusui ojaan - sen jälkeisestä en muista mitään - seuraava muistikuva sairaalasta. Kukaan ei jostain syystä suhtaudu minuun amputaation jälkeen vakavasti.

Kyllä tässä jotenkin pärjäillään arkielämässäkin, yhdellä kädellä pyörätuolin kanssa eläminen on hmm. Kaukaisesti jopa hieman turhauttavaa.

-Anni-

Meninpä vähäksi aikaa sanattomaksi. Rankka elämä sinulla, vammautuminen ja äidin menetys.

Miten eksyit vauva-palstalle?

Kait sinulla on sähkökäyttöinen pyörätuoli? Kenen kanssa asut? Onko sisaruksia?

Miten kävi kaverisuhteiden? Saatko vertaistukea?

Omg mikä tarina! Voimia sinulle, Anni. Kiva että tulit palstailemaan,

Menitkö parannuttuasi takaisin samaan kouluun? Kuinka pitkään olit poissa koulusta ja jouduitko kertaamaan luokan? Onko sinulla jäljellä entisiä kavereita? Oletteko jutelleet paljon amputaatiostasi vai puhutteko lähinnä muista aiheista? Miten kaverisi ovat suhtautuneet?

Mistä haaveilet?