Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää kun kaikki 40v rehvastelee omaisuudellaan yms
08.07.2013 |
ja mulla ei ole yhtään mitään. Harmittaa mutta elämä meni näin.
Kommentit (20)
Ei me kaikki olla sellaisia. Elämän sisältö on köyhtynyt niillä, jotka keskittyvät materian keräämisen. En itse kuulu heihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuuko vaan siltä, että muut rehvastelee kun itse on ilman? Ehkä sinullakin vielä voi muuttua suunta elämässä, puolethan on vielä mahdollisesti jäljellä...
P.S. En rehvastele omaisuudellani, mutta näin neljäkymmentä täyttäessään huomaa ilokseen, että jotain omaisuutta on kertynyt matkan varrella ja se tuo turvaa, koska tulevaisuudesta ei koskaan tiedä.
Silloin, kun itse oli siinä 20v kieppeillä harmittelin, kun muilla 30-50v ikäluokilla tuntui olevan kaikkea. Oma asunto, autot, harrastuksia ja matkailua.
Nyt olen itse 40v+ ja saanut tuon kaiken. Tosin en rehvastele. Olen tyytyväinen mitä olen saavuttanut. Toisinkin voisi olla.
Miksi elämä on mennyt noin? Ei kai se omaisuuden hankkiminen vieläkään ole liian myöhäistä
Mulla sama tilanne, eli ikää noin 40 mutta ei mitään omaisuutta. Asumisoikeusasunnossa asun, kaikki mitä tienaan, menee samantien asumisen ja työn takia pakollisen auton kuluihin ja ruokaan, sähköön tms pakolliseen. Mitään matkusteluja, saati esim. luksuslaukkujen ja muiden tuotteiden osteluita ei voi edes harkita.
Olen akateemisesti koulutettu, ja teen koulutustani vastaavaa työtä, joten kyllähän se vähän harmittaa, että pitkä koulutus ei ole johtanut kovin kummoiseen elintasoon. Mutta tällaista se on, kun on sinkku ja joutuu maksamaan yksin isot pk-seudun asumiskulut ja sen auton, eikä alallani palkat ole mitenkään isoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 11:41"]
Miksi elämä on mennyt noin? Ei kai se omaisuuden hankkiminen vieläkään ole liian myöhäistä
[/quote]
Eka aviomis huijasi sen mitä olin saanut kerättyä ja nykyään olen työkyvytön joten köyhänä lopun ikää.
Ihan samat fiilikset. Olen huomannut, että 40v lähestyessä tuttavapiirin jutut on menneet tavaroilla ja ostamisella leuhkimiseksi. Tylsää.
Meilläkin olisi millä leuhkia. Mutta vihaan sellaista! Tunnen oloni kiusalliseksi ja typeräksi, jos alan retostella omaisuudella. Joskus, kun seurassa kaikki vaan kehuu omaisuuttaan, menen siihen mukaan. Saan kyllä muut hiljaiseksi - jos joku on ostanut käytetyn toyotan, me ollaan ostettu uusi mersu, jos jollain on uusi tv, meillä on isompi ja laadukkaampaa merkkiä. Mutta yleensä olen seurassa vaan hiljaa näistä, koska puheenaiheena joku omaisuus on typerää.
Kaipaan sitä kun puhuttiin tärkeistä asioista. Mielipiteistä, uudesta kirjallisuudesta jne. Näistä ei halua puhua enää kukaan.:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehvastelee millä tavalla, kerro vähän.
Jospa sinusta toisten normaali eläminen vain tuntuu rehvastelulta?
Onko työkyvyttömyys fyysistä vai mentaalista (jos jälkimmäistä niin se ei välttämättä kestä loppuikää)?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta kolmekymppiset brassailee kaikella mahdollisella, mutta nelikymppisille hienot jutut ovat arkipäivää eivätkä tee niistä mitään isompaa numeroa.
Nelikymppisillä on jo niin hyvät itsetunnot etteivät tarvitse muiden vahvistusta hankinnoilleen ja tekemisilleen.
Oli se vaan kivaa kun kerran oli taskussa 875000
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Jos nyt kateus iski, niin nuo olivat kuitenkin vaan ruplia ja vuosi oli muistaakseni 1996 :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 11:49"]
Onko työkyvyttömyys fyysistä vai mentaalista (jos jälkimmäistä niin se ei välttämättä kestä loppuikää)?
[/quote]
Fyysistä. Ja nro.lle 10 kaikkea mitä ovat ostaneet,miten ovat kesämökeillään yms mihin meillä ei ikinä ole mahdollisuutta.
Ihme porukoissa liikutta. En tunne yhtäkään rehvastelijaa.
t. 44v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 11:49"]
Rehvastelee millä tavalla, kerro vähän.
Jospa sinusta toisten normaali eläminen vain tuntuu rehvastelulta?
[/quote]
Mulla ainakin on suvussa ja tuttavapiirissä ihmisiä, jotka ihan selvästi rehvastelee. Esim. nokitellaan toisia sillä kellä on hienommat matkat tai mökit tai vene. Ja jos joku vaihtaa auton, pian vaihtaa kilpailuporukasta joku muukin, ja vähän kalliimpaan ja hienompaan.
Se on hienoa kuunnella esim. duunipaikan ruokapöydässä juttua miten vaan jotkut juntit nykyisin käy Kanarialla, kun itselle se Kanarianmatkakin olisi kaukainen haave, johon tuskin tulee koskaan olemaan varaa :(
t. 7
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 12:13"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 11:49"]
Rehvastelee millä tavalla, kerro vähän.
Jospa sinusta toisten normaali eläminen vain tuntuu rehvastelulta?
[/quote]
Mulla ainakin on suvussa ja tuttavapiirissä ihmisiä, jotka ihan selvästi rehvastelee. Esim. nokitellaan toisia sillä kellä on hienommat matkat tai mökit tai vene. Ja jos joku vaihtaa auton, pian vaihtaa kilpailuporukasta joku muukin, ja vähän kalliimpaan ja hienompaan.
Se on hienoa kuunnella esim. duunipaikan ruokapöydässä juttua miten vaan jotkut juntit nykyisin käy Kanarialla, kun itselle se Kanarianmatkakin olisi kaukainen haave, johon tuskin tulee koskaan olemaan varaa :(
t. 7
[/quote]
En minä kiellä etteikö tuollaistakin olisi, varmaan on jos te niin sanotte.
Mutta minusta joku mökkeilykin on vaan ihan normaalia elämää niille, joilla mökki on. Toisaalta sitten, mökit ja veneet ja autot ja matkat ja... ovat paljolti makuasioita, ei niitä oikein voi paremmuusjärjestykseen laittaa. Ei se hintakaan aina kaikkea kerro.
Minun perheeni laittaa matkusteluun todella paljon rahaa, ja tapanamme on aina lähettää postikortti isovanhemmille, paljolti heidän pyynnöstään. Kerran sitten eräs sukulaiseni, joka oli mummun luona erästäkin korttia katsellut, oli tokaissut vihaisesti, että hänen perheensä matkustaa seuraavaksi paikkaan x, "siellä ei ole edes nn (minun nimeni tässä) käynyt". Me asumme eri kaupungeissa, emmekä koskaan tavatessamme puhu matkustelusta sanaakaan. En muutenkaan kerro matkoistamme kenellekään, paitsi jos joku erikseen kysyy.
Eli ovatko nuo lähettämämme kortit rehvastelua? Sukulaiseni mielestä ilmeisesti ovat, minusta eivät ole.
Ihan samat fiilikset. Olen huomannut, että 40v lähestyessä tuttavapiirin jutut on menneet tavaroilla ja ostamisella leuhkimiseksi. Tylsää.
Meilläkin olisi millä leuhkia. Mutta vihaan sellaista! Tunnen oloni kiusalliseksi ja typeräksi, jos alan retostella omaisuudella. Joskus, kun seurassa kaikki vaan kehuu omaisuuttaan, menen siihen mukaan. Saan kyllä muut hiljaiseksi - jos joku on ostanut käytetyn toyotan, me ollaan ostettu uusi mersu, jos jollain on uusi tv, meillä on isompi ja laadukkaampaa merkkiä. Mutta yleensä olen seurassa vaan hiljaa näistä, koska puheenaiheena joku omaisuus on typerää.
Kaipaan sitä kun puhuttiin tärkeistä asioista. Mielipiteistä, uudesta kirjallisuudesta jne. Näistä ei halua puhua enää kukaan.:(
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 12:31"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 12:13"]
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 11:49"]
Rehvastelee millä tavalla, kerro vähän.
Jospa sinusta toisten normaali eläminen vain tuntuu rehvastelulta?
[/quote]
Mulla ainakin on suvussa ja tuttavapiirissä ihmisiä, jotka ihan selvästi rehvastelee. Esim. nokitellaan toisia sillä kellä on hienommat matkat tai mökit tai vene. Ja jos joku vaihtaa auton, pian vaihtaa kilpailuporukasta joku muukin, ja vähän kalliimpaan ja hienompaan.
Se on hienoa kuunnella esim. duunipaikan ruokapöydässä juttua miten vaan jotkut juntit nykyisin käy Kanarialla, kun itselle se Kanarianmatkakin olisi kaukainen haave, johon tuskin tulee koskaan olemaan varaa :(
t. 7
[/quote]
En minä kiellä etteikö tuollaistakin olisi, varmaan on jos te niin sanotte.
Mutta minusta joku mökkeilykin on vaan ihan normaalia elämää niille, joilla mökki on. Toisaalta sitten, mökit ja veneet ja autot ja matkat ja... ovat paljolti makuasioita, ei niitä oikein voi paremmuusjärjestykseen laittaa. Ei se hintakaan aina kaikkea kerro.
Minun perheeni laittaa matkusteluun todella paljon rahaa, ja tapanamme on aina lähettää postikortti isovanhemmille, paljolti heidän pyynnöstään. Kerran sitten eräs sukulaiseni, joka oli mummun luona erästäkin korttia katsellut, oli tokaissut vihaisesti, että hänen perheensä matkustaa seuraavaksi paikkaan x, "siellä ei ole edes nn (minun nimeni tässä) käynyt". Me asumme eri kaupungeissa, emmekä koskaan tavatessamme puhu matkustelusta sanaakaan. En muutenkaan kerro matkoistamme kenellekään, paitsi jos joku erikseen kysyy.
Eli ovatko nuo lähettämämme kortit rehvastelua? Sukulaiseni mielestä ilmeisesti ovat, minusta eivät ole.
[/quote]
17 oli siis myös 10
[quote author="Vierailija" time="08.07.2013 klo 12:32"]
Ihan samat fiilikset. Olen huomannut, että 40v lähestyessä tuttavapiirin jutut on menneet tavaroilla ja ostamisella leuhkimiseksi. Tylsää.
Meilläkin olisi millä leuhkia. Mutta vihaan sellaista! Tunnen oloni kiusalliseksi ja typeräksi, jos alan retostella omaisuudella. Joskus, kun seurassa kaikki vaan kehuu omaisuuttaan, menen siihen mukaan. Saan kyllä muut hiljaiseksi - jos joku on ostanut käytetyn toyotan, me ollaan ostettu uusi mersu, jos jollain on uusi tv, meillä on isompi ja laadukkaampaa merkkiä. Mutta yleensä olen seurassa vaan hiljaa näistä, koska puheenaiheena joku omaisuus on typerää.
Kaipaan sitä kun puhuttiin tärkeistä asioista. Mielipiteistä, uudesta kirjallisuudesta jne. Näistä ei halua puhua enää kukaan.:(
[/quote]
Hienosti rehvasteltu!
En tunne yhtään 40 - 50 vuotiasta joka kehuskelisi materiallaan. Toki tunnen muutamia joilla on mahdollisuus ostaa esim. moottoripyörä jos sille tuntuu, mutta he eivät tuo sitä mitenkään pröystäillen esille.
Itselläni ei ole omaisuutta käytännössä ollenkaan. On velkainen auto ja siinä se sitten olikin. Avioerossa meni kaikki maallinen, jouduin ostamaan sängystä alkaen kaiken itselleni ja lapsilleni uusiksi. Paljon sain lainattunakin. Mutta sellaista se elämä on, todellakin.
Ehkä sitten joskus mullakin on varaa "kaikenlaiseen kivaan".
Jos yhtään lohduttaa, olen samassa tilanteessa. En minäkään tätä suunnitellut, asiat eivät vain menneet suunnitelmien mukaan.