Mistä terveysongelmistaan on kerrottava uuden työpaikan pomolle? Voiko salaaminen olla irtisanomisperuste?
Onko tähän olemassa jotain ihan virallisia sääntöjä, että mistä kaikista terveysongelmista on kerrottava uuteen työpaikkaan johdolle? Jokainen varmaan ymmärtää, ettei kukaan mielellään mitään kertoisi, mutta sitten taas pelkään salailusta mahdollisesti seuraavia irtisanomisperusteita..
Kommentit (10)
Menneet ovat menneitä ja nyt on nyt.
Jos olet vakavan masennuksen selättänyt esim. yli 2 vuotta sitten, niin mitä se kenellekään kuuluu?
Painiskelin saman kysymyksen kanssa.
Kysyin 2 psykiatrilta, psykologilta ja sairaanhoitajalta ja heudän mukaan nämä asiat eivät kuulu kenellekään, kun siitä on parannuttu. Jos tilanne on akuutisti päällä ja tarvitsee apua, silloin asioista kerrotaan niiltä osin kuin pakollista. Muuten ei tarvitse menneisyyttä ja menneitä diagnooseja kertoa ympäriinsä myöhemmin. Ei kukaan kerro flynssistaan tai muustakaan.
Mikäli työnantaja työntekijää palkatessaan tietää työntekijän sairaudesta, niin työnantaja ei voi myöhemmin käyttää sairautta irtisanomisperusteena. Jos vaikka pikkutarkkaa kokoamistyötä tekevällä on käsien vapinaa ja sairauden pahetessa hän ei voi enää tehdä työtään, työnantajan pitää keksiä joku muu syy irtisanomiseen. Itse jouduin asiaa selvittämään, kun vaihdoin työpaikkaa.
Pomollehan nämä asiat ei kuulu pätkääkään, työterveys niitä hoitaa eikä sillä ole oikeutta kertoa pomolle mitään yksityisasioita. Oletko menossa työhöntulohaastatteluun ja masennus kummittelee taustalla? Salaa tietosi Kannassa, siis masennuksen osalta, äläkä mainitse asiasta mitään. Reseptit voi myös salata, eikä niitä varmaan tongitakaan, ellei sitten ole huumetestiä tulossa. Silloinkin sieltä näkee vain bentsot ja jos sinulla on niihin määräys, niin ei hätää. Syy, miksi bentsoja syöt, ei kuulu kellekään muulle kuin ne määränneelle lääkärille, ellet itse mene kertomaan. Ne voidaan olla määrätty vaikka "lentopelkoon". Ihan normaalia. Jotkut bentsopohjaiset unilääkkeet nyt on niin yleisiä, ettei niitä tarvitse "selitellä".
Mutta siis järkeä kannattaa käyttää. Liiallinen avoimmuus voi olla huonosta, toistaalta jos sinulla nyt on oikeasti joku krooninen ja vaivaava sairaus, siitä on järkevää kertoa. Masennus voi olla tuotakin, mutta jos olet töissä niin se tuskin on siinä vaiheessa, että olet toimintakyvytön.
Omista terveysasioista ei tarvitse kertoa esimiehelle ellei itse halua kertoa.
Työhöntulotarkastuksessa täytyy kertoa rehellisesti terveydentilastaan.
Lääkäri kirjoittaa sen perusteella lausunnon siitä onko terveydellisiä esteitä työn tekemiseen. Ei siinäkään kuitenkaan sairauksia mainita.
Pomolle ei tarvitse kertoa yhtään mitään. Työhöntulotarkastuksessa taas pitää kertoa, koska voi vaikuttaa siihen, suoriutuuko työstä. Työterveyskään ei saa kertoa sairauksista pomolle, ainoastaan antaa todistuksen onko työhön kykenevä terveyden puolesta vai ei.
Millainen se tositosilievä kehitysvamma mahtaisi olla, koska äo-raja on 70 ja tuttavallani on 68, eikä kyllä pystyisi hetkeäkään salaamaan asiaa eikä tekemään mitään palkkatyötä itsenäisesti.
Kehitysvamma ei tarkoita samaa kuin alhainen älykkyysosamäärä. Joihinkin kehitysvammoihin se liittyy, mutta ei kaikkiin.
Jos joskus jouduin haastatteluun johonkin TE-toimiston pakottamaan aivan kauheaan paikkaan niin aivan varmasti kerron kaiken mahdollisen ahdistuksestani, traumoistani, suolistovaivoistani ja kärsimästäni päänsärystä. Kärsin siis oikeasti noista, mutta virallisia diagnooseja ei ole. Mukavalta vaikuttavan työpaikan kohdalla sitten taas kertoisin mahdollisimman vähän.
Pomolle ei kuulu alaisen terveystiedot. Ne ovat luottamuksellisia ja kuuluvat työterveyshuollolle. lienee niin, että asiattomien levittäessä terveystietoja - kuviteltuja tai suojatuista rekistereistä peräisin - syyllistyy rikokseen.
Rekrytoitaessa työterveyden on tapana selvittää työntekijän terveydentila ja mahdolliset sairaudet sekä miettiä onko niillä vaikutusta rekrytointiin. Vääriä tietojahan ei saa antaa mutta asiattomiin kysymyksiin ei tarvitse vastata ja jos asiaton kysyy, voi viitata työterveyshuoltoon.
Leipuriksi ei kannata aikoa, jos on allerginen jauhoille.
Onko esim. jo hoidetusta vakavasta masennuksesta kerrottava? Entä tositosi lievästä kehitysvammasta, joka kuitenkaan ei aikuisena ole elämään vaikuttanut. Riippuuko työpaikasta myös mitä kaikkea on kerrottava?
ap