Onkohan ikävän tunne vastavuoroinen?

Miksi se olisi jotenkin mystisesti vastavuoroinen? Kaikilla on omat tunteensa.

.....

Ikävöin ihmistä, joka ei edes tiedä nimeäni, nähnytkin vain vilaukselta. Ei varmasti ole vastavuoroista.

Vierailija kirjoitti:

Ikävöin ihmistä, joka ei edes tiedä nimeäni, nähnytkin vain vilaukselta. Ei varmasti ole vastavuoroista.

Mistä tiedät? Sama juttu minulla.

Ap

Ei ole mitään syytä ajatella että oma ikävän tunne olisi merkki siitä, että kohdekin ikävöi. 

Toisaalta ei se sitä estäkään eli onhan se mahdollista että toinenkin sattuu ikävöimään.

Mitkään tunteet eivät ole vastavuoroisia. Tunne on aina yksilön henkilökohtainen kokemus. Joskus tunne kyllä voi olla molemminpuolinen. 

Minussa on jotain vikaa, olen ollut työreisussa nyt koko kesän ja ei ole yhtään ikävä vaimoa ja lapsia, mutta pil*ua tekisi mieli.

Kysymällähän se selviää, mitä toinen ajattelee. Jos toinen haluaa ajatuksensa kertoa. 

M kirjoitti:

Minussa on jotain vikaa, olen ollut työreisussa nyt koko kesän ja ei ole yhtään ikävä vaimoa ja lapsia, mutta pil*ua tekisi mieli.

Tänäänkin katselin sillä silmällä jari-pekan isoa blondia naista, olisi kyllä persettä ja tissejä mitä työstää.

Vierailija kirjoitti:

Miksi se olisi jotenkin mystisesti vastavuoroinen? Kaikilla on omat tunteensa.

Kyllä useimmat tunteet on vastavuoroisia.

Kun kiusaan sinua niin minulla on hauskaa. Kyllä sinullakin silloin on hauskaa.

Kiusaamalla sinua minä tuotan sinulla hauskoja hyviä tunteita. Ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikävöin ihmistä, joka ei edes tiedä nimeäni, nähnytkin vain vilaukselta. Ei varmasti ole vastavuoroista.

Mistä tiedät? Sama juttu minulla.

Ap

Julkisuuden henkilö.