Muistatteko kun sitä lapsena aina ajatteli että aikuisilla on elämä hallinnassa ja vastaus kaikkeen..

No joo. Sitä mietti että miten tuo nyt tuolla tavalla toimii kun aikuistenhan pitäisi olla viisaampia. Ja että olihan se kuollut jo niin vanha, 38, että tietäähän siinä iässä jo ettei elämällä ole oikein enää mitään annettavaa.

Nyt kun miettii niin ei mikään ihme ettei se 32-vuotias ollutkaan niin kovin viisas, vaikka 4 lastakin jo oli...

En muista kyllä ajatelleeni noin lapsena. Lähipiirissä oli aikuisia, joilla ei todellakaan ollut asiat hallussa, joten ei ollut sellaista luuloakaan. 

Jossain vaiheessa tosiaan sitä huomas et ei ihminen koskaan kasva aikuiseksi. Vanhemmat luo vaan hämäävään teatteriesityksen.

Minä kyllä teininä kuvittelin että aikuiset ovat aivan typeriä ja minulla on vastaus kaikkeen.

Isälläni tuntui olevan vastaus kaikkeen, vaikka siltä se melkein tuntuu vieläkin. En voi saada samaa hallintaa elämään, koska maailma on eri paikka nykyään. Se panos mitä täytyisi laittaa ja se riski ettei se kannata ei ole sen arvoista, että jättää nauttimatta elämästä.