Minkä verran puutut aikuisten lastesi asioihin?

Jos lapsesi siis elää jo itsenäisesti omillaan yms.
Olen pidemmän aikaa kuunnellut ystäväni saarnaa siitä, miten parikymppinen lapsensa ei usko, ettei saa ostaa jotain (farkkuja, kampaamokäyntiä, tatuointia, mitä milloinkin) ja itkenyt lähes että miten kova huoli on hänestä. Olen kysynyt että onko pahasti velkaantunut tms niin katsoi hölmösti ja sanoi että ei tietenkään, mutta ettei niin kävisikään. Aina myös soittelee yhteisiltä reissuilta aikuiselle lapselle ja kyselee mitkä vaatteet tällä oli baarissa ja menikö yksin kotiin :D Uhkasi kerran katkaista välit ellei valitse tiettyä valinnaista kurssia koulussa. Muuten ystäväni on ihana, mutta tätä lasta käy sääliksi. Voinko puuttua?