Mulla ärsyttää mun kaveri ihan tajuttomasti!
Ollaan lapsesta asti tunnettu, pienestä kylästä jossa kaikki tuntee toisensa. Ihan duunariperheen lapsia jne. Nyt tämä kaveri on sitten muuttunut ihan täysin: naimisissa jonkun johtajasmiehen kanssa, on omakotitalot ja mökit, lomat golfataan ja lasketellaan. Lapsia yritetään veistää samaan puuhun, kaveri kertoi kuinka maksaa lapsille 100€ jokaisesta golfkisasta joihin lapset osallistuu, jotta saisi innostuksen pysyväksi. Mä ihmettelen, että miksi.. Harvoin enää ehtii näkemään kun aina on kuulemma jotain "menoa"
Kommentit (16)
Minä olin myös "johtajan vaimo" ja olin todella yksinäinen ja turhautunut kun miestä ei näkynyt matkojen takia kuin pari kertaa kuukaudessa. Niinpä erottiin. Rahaa oli kuin roskaa eikä se tehnyt minua pätkääkään onnelliseksi kun ei ollut sitä elämän kumppania vieressä. Nyt olen duunarin kanssa naimisissa. :D Siinäkin on omat ärsytyksensä mutta olen onnellisempi ihminen kun on aikaa kumppanin kanssa. Valintansa kullakin ja ei kellään ole täydellistä elämää eikä parisuhdetta. Hyväksy kaverisi elämä ja yritä ymmärtää häntä ja elämänsä hyviä ja huonoja puolia jos aiot elämässään pysyä.
Anna olla rauhassa moiset kaverit. Toisesta korvasta sisään jutut ja toisesta ulos, tai sitten et kuuntele enää ollenkaan ja jätät arvoisan perheen pärjäämään itsekseen.
Kai jonkun on niiden johtajienkin kanssa oltava naimisissa. Kyllä varmasti itsekin ostaisit omakotitalon, mökin, matkustelisit ja hankkisit ehkä kalliin harrastuksen jos olisi varaa.
Mikä ihmeen puhetyyli tää "mulla ärsyttää" jne. oikein on? Yhtäkkii ruvennut joka puolella näkymään.
Hienoa että lapsilla on mahdollisuus harrastaa.
Tottahan se varmaan harmittaa jollei itse pysty tarjoamaan samaa omille muksuilleen.
Mutta eipä tarvii ihmetellä miksi lapset kiusaa toisiaan kun aikuisetkin on jo noin kateellisia toisilleen!
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 20:18"]
Mikä ihmeen puhetyyli tää "mulla ärsyttää" jne. oikein on? Yhtäkkii ruvennut joka puolella näkymään.
[/quote]
On vai? En ole ikinä kuullut, luulin että ap kirjoitti sen vahingossa. Tosi oudolta kuulostaa.
En ole ap, mutta täytyy sanoa, että tulojeni puolesta ehkä pystyisimme tarjoamaan lapsillemme kaikenlaista kivaa ja kallista, mutta emme edes halua paapoa niitä noin paljon. Maksaa lapselle siitä, että suostuu harrastamaan jotain isän ja äidin mieliksi?! What... ja itse olen omille vanhemmilleni ollut tooosi kiitollinen siitä, että opettivat minut tekemään työtä ja tietämään, että rahaa ja tavaraa ei vaan taivaasta tipu. Saman tiedon haluaisin siirtää myös omille lapsilleni.
Minä olen "johtajan vaimo" ja voin kertoa että sellaisena eläminen vaatii joustoa aika paljon, koska miehellä on pitkät työpäivät ja paljon matkoja. Minä olen se joka kuskaa muksut niihin harkkoihin, hoitaa kouluasiat jne. en valita koska tämä on meitlä tietoinen valinta mutta ehkä voisit pysähtyä miettimään että asiat voivat olla oiekasti hiukan erilaiset kuin sinusta tuntuu. Toki meillä on etuna se ettei hintoja tarvitse juuri kaupassa katsoa ja harrataa voidaan mitä halutaan. Silti mä tykkään kierrellä kirppiksiä ja tehdä löytöjä:)
Voi että, onhan se nyt kamalaa, kun jotkut eivät elä elämäänsä kuten sinä. Minä ihmeen jumalana ja esikuvana itseäsi pidät? Jos muilla on jotain mitä sinulla ei ole, niin miksi ihmeessä se ärsyttää sinua? Onko kyseessä kateus? Huono itsetunto? Niille asioille voit tehdä jotain.
Ysipä sen sanoi. Mieheni sai puoli vuotta sitten ylennyksen ja olen nyt ns. johtajan vaimo.
On päiviä kun vituttaa tuo johtajuus, kun miestä ei taas ole näkynyt kuin nukkuvana. Lapset ovat tottuneet näkemään isäänsä useammin, että tilanne on koululaisillekin hieman outo ja ikävä. Yhdessä tähän soppaan lähdettiin, että sillä nyt mennään toistaiseksi.
Rahaa tulee taloon enemmän, mutta yksinäisemmäksi ja työntäytteisemmäksi mun elämä muuttui samalla.
Minigolfissa käytiin kerran tänä kesänä ja kaikki radan läpi käyneet sai isot jätskit. ;) Sinänsä olisi outoa ajatella, että raha tulisi meitä noin toisenlaiseksi muuttamaan. Toki tässä ollaan ns. uusirikkaita ;D enhän mä vielä tiedä mistään mitään.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 20:34"]
Ysipä sen sanoi. Mieheni sai puoli vuotta sitten ylennyksen ja olen nyt ns. johtajan vaimo.
On päiviä kun vituttaa tuo johtajuus, kun miestä ei taas ole näkynyt kuin nukkuvana. Lapset ovat tottuneet näkemään isäänsä useammin, että tilanne on koululaisillekin hieman outo ja ikävä. Yhdessä tähän soppaan lähdettiin, että sillä nyt mennään toistaiseksi.
Rahaa tulee taloon enemmän, mutta yksinäisemmäksi ja työntäytteisemmäksi mun elämä muuttui samalla.
Minigolfissa käytiin kerran tänä kesänä ja kaikki radan läpi käyneet sai isot jätskit. ;) Sinänsä olisi outoa ajatella, että raha tulisi meitä noin toisenlaiseksi muuttamaan. Toki tässä ollaan ns. uusirikkaita ;D enhän mä vielä tiedä mistään mitään.
[/quote]
9 toteaa vielä, että meillä tosiaan tilanne on juuri tuo. Mies onneksi on perhekeskeinen eli kaiken vapaa-ajan haluaa viettää perhen kanssa eikä liihottele missään muualla ja plussaa on sekin että kun saa pidettyä ylimääräisiä lomia niin yleensä nappaa muksut ja matkustaa niiden kanssa jonnekin lomalle. Toki lähden mukaan jos pystyn mutta monesti ei ole mahdollista päästä samaan aikaan. Sielläpä se sitten hoitaa ja huolehtii koko katraasta ;)
Entäpä jos vaimo onkin johtajasnainen ja duunari perheen kasvatti? Siitä se poru tuloo vaikka miten tavallisia ihmisiä johtajatkin on. Monesti on joutunut tekemään kovasti töitä (varsinkin naiset), jotta on päässyt itseään kiinnostavaan työhön, vaikka nyt siihen johtajan paikalle.
Mikä se tuossa ap:n kaverin elämässä ärsyttää? Oikeasti? En huomaa mitään ihmeellistä, normaalia elämää tuo on.
Mun mielestä ei ole normaalia lahjoa lasta jonkun harrastuksen vuoksi joka ehkä ei edes kiinnosta lasta. 100 e jostain kisasta lapselle... HALOO!
[quote author="Vierailija" time="13.06.2013 klo 20:41"]
Mikä se tuossa ap:n kaverin elämässä ärsyttää? Oikeasti? En huomaa mitään ihmeellistä, normaalia elämää tuo on.
[/quote]
Mä voisin maksaa mun lapselle kisoihin osallistumisesta ihan sen vuoksi että kipinä ja innostus säilyisi. Lapsesta on tosi hankala lähteä harkkoihin mutta harkoista tullessa on taas ihan täpinöissään. Kisoihin ei välttämättä uskaltaisi lähteä, pieni kannustus voisi toimia. Tuksin se ap:n kaverikaan montaa vuotta sitä satasta maksaa vaan tarkoitus on alkuun innostaa. Ihme nillitystä, eikö jokainen saa itse päättää mihin rahansa laittaa? Mä olen ainakin luullut niin