Onko miehillänne vapaapäivinä omaa aikaa vai lasten kanssa koko ajan?

Molemmilla meillä on viikonloppuisin tai lomilla toisinaan omiakin menoja ja harrastuksia.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 22:04"]

Molemmilla meillä on viikonloppuisin tai lomilla toisinaan omiakin menoja ja harrastuksia.

[/quote]

Entä kun olette kumpikin kotona, huolehtiiko mies yhtälailla lasten asiat? Pitää silmällä, antaa ruokaa, muistaa antaa pastillin syömisen päälle, pitää rajoja, pelaa, vie ulos jne?

Meillä minulla on päävastuu.

Iltatoimissa mies yleensä pesee lasten hampaat, huolehtii astmalääkkeen, vessatoimissa avustamiset ja lasten suihkussa käynnit. Minä huolehdin iltapalan, muut lääkkeet ja lasten yövaatteet. Eli iltatoimissa mies avustaa aina jos on kotona siihen aikaan se on jäänyt tavaksi kun ennen illat oli todella rankkoja.

Jos haluan nukkua pidempään niin mies nousee hoitamaan lapsia. Jos haluan käydä jossain tai tehdä jotain ilman lapsia niin mies kyllä hoitaa heitä kun sanon. Ja jos ollaan muuten vaan kaikki vaikka viikonloppuna kotona niin minä vastaan kyllä useinmiten lasten touhuista mutta saattaa tuo mies välillä kysäistä oma-aloitteisesti että hakisiko hän grilliruokaa kaikille tai veisikö lapset illalla uimahalliin/pyöräilemään/mummolaan käymään tai jotain vastaavaa. Ja kyllä mies välillä kieltää lapsia herkemmin sisällä juoksemisesta, huutamisesta jne. Eli rajoja laittaa kyllä ihan oma-aloitteisetikkin.

Meillä on ollut toimivaa tämä minun päävastuu kun olen ollut kotona ja mies töissä. Minusta on ollut ihan reilua että mies on saanut tilanteen mukaan olla vaikka koko viikonlopunkin omissa puuhissaan (harrasteauto tallissa) mutta jos lapset tai minä sairaana ym. niin sitten pysyy kyllä sisällä ja tekee osansa. Mutta minulla ei ole mitään tarvetta vaatia mieheltä kokoaikaista perheen viihdyttämistä. Tosin kun lapset oli pieniä ja sairastivat paljon niin silloin teimme kumpikin kokoajan illat kotihommia ym. mutta nyt kun  on helpompaa niin kummallakin on mahdollisuus myös harrastaa yksin.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 22:06"]

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 22:04"]

Molemmilla meillä on viikonloppuisin tai lomilla toisinaan omiakin menoja ja harrastuksia.

[/quote]

Entä kun olette kumpikin kotona, huolehtiiko mies yhtälailla lasten asiat? Pitää silmällä, antaa ruokaa, muistaa antaa pastillin syömisen päälle, pitää rajoja, pelaa, vie ulos jne?

[/quote]

Tottakai. Yhdessä on lapset haluttu, yhdessä heistä huolehditaan. Tosin tyttö on ehkä enempi isäntyttö ja poika taas minun perään. Tästä vauvasta ei vielä osaa sanoa.

Neloselle: mutta etkö koe, että miehen pitäisi olla yhtälailla vastuussa lapsista kotona ollessaan kun sinähän vastaat heistä yksin silloin kun mies töissä? Eikö olisi reilua, että muu  aika jaetaan vastuu yhdessä? Eikö ärsytä, että toinen saa aikaa vaan olla rauhassa omissa oloissaan ja sun täytyy huolehtia koko ajan? Minustakin tosi ok että käydään esim. liikuntaharrastuksissa vuorollaan, mutta että muuten huolehditaan ja jaetaan se kasvatus- ja huolenpitovastuu yhdessä. Tosi, eihän tämä onnistu kun mies ei toimi näin, mutta tämä mun ajatukseni...

No meillä mies ei edes ajattele lasten kasvatusta, syömisasioita yms. sen kummemmin. Eli ei välitä teenkö minä niitä, hän vaan menee itse sieltä mistä helpoimmalla pääsee. Mulle jää siis vastuu, ja potkin miestä p-seelle jatkuvasti osallistumaan.

Aika vähän on lasten kanssa, enemmän omissa menoissaan. Sitten kun on lasten kanssa, poimii rusinat pullasta. Minä komennan, mies leikkii.

Jaetaan vastuu vapaapäivinä aika lailla tasan. Kumpikin saa käydä vaikka liikuntaa harrastamassa ominpäin, mutta muuten ollaan useimmiten kotona kumpikin. Omaa aikaa saa siten, että ilmoittaa toiselle, että haluaa ottaa vaikka päikkärit. Iltatoimet tehdään yhdessä, ruuat hoitaa yleensä mies ja minä huolehdin lapsen vaatteet.

[quote author="Vierailija" time="09.06.2013 klo 22:24"]

Neloselle: mutta etkö koe, että miehen pitäisi olla yhtälailla vastuussa lapsista kotona ollessaan kun sinähän vastaat heistä yksin silloin kun mies töissä? Eikö olisi reilua, että muu  aika jaetaan vastuu yhdessä? Eikö ärsytä, että toinen saa aikaa vaan olla rauhassa omissa oloissaan ja sun täytyy huolehtia koko ajan? Minustakin tosi ok että käydään esim. liikuntaharrastuksissa vuorollaan, mutta että muuten huolehditaan ja jaetaan se kasvatus- ja huolenpitovastuu yhdessä. Tosi, eihän tämä onnistu kun mies ei toimi näin, mutta tämä mun ajatukseni...

[/quote]

No ehkä se joskus harmitti kun lapset oli pienempiä. Mutta toisaalta mies kyllä hoiti aina lapsia kun vinkkasin että nyt tarvin omaa aikaa ja välillä muutenkin. Ja kuitenkin koen että miehen työssäkäynti on rankempaa kuin se että minä sain olla kotona lasten kanssa. Ja tosiaan paljon auttoi se että mies aina joskus käyttää kaikki lapset esim. uimahallissa tai pyöräretkellä kun minulle ne on hieman vastenmielisiä juttuja. Mies ei sitten taas jaksa yhtään lukea lapsille tai pelata lautapelejä mutta minä taas olen tehnyt niitä juttuja lasten kanssa (ja kyllä mieskin on muutaman kirjan lapsille lukenut jos en ollut iltasadun aikaan kotona lukemassa).

Meillä ei aikuiset elä lainkaan sellaista kumman vuoro nukkua aamulla pitkään tai kuinka monta tuntia kumpikin on saanut omaa aikaa. Mielelläni suon miehelleni melkein aina mahdollisuuden nukkua vapaapäivinä pitkään koska hän on aamu-unisempi kuin minä. Toisaalta mies tankkaa minulle auton ja rapsii auton ikkunat valmiiksi jos joudun lähteä johonkin talvella autolla jne. Eilen mies siivosi talon lasten kanssa kun minä shoppailin koko päivän rauhassa kaupungilla. Eli meillä kumpikin haluaa ilahduttaa toista ja huomioida toista.

Toki joskus väsyyneenä on riideltykkin mutta se on tosi harvinaista. Molemmat kun ollaan joustavia ihmisiä ja hyväksytään se että välillä toinen tekee enemmän ja välillä toinen. Tilanteen mukaan mennään. Ja saan minä kotonakin olla välillä ilman vastuuta lapsista jos sanon niin voin mennä vaikka kamariin surffaamaan läppärillä ja mies kyllä hoitaa lapset.

Meillä on miehen kanssa joitakin omia menoja silloin tällöin viikonloppuisin. Näistä sovitaan yhteisesti ja joustavasti. Luulen, että on löytynyt aika hyvä rytmi näissä. Melkein joka viikonloppu jommallakummalla tai kummallakin ainakin joku pieni oma meno mutta harvoin ollaan esim. koko ilta jossain, silloin tällöin kuitenkin. Muuten vastaamme asioista pitkälti yhdessä, tosin joitakin selkeitä jakoja on. Minä esim. aina kotonaollessani nukutan lapsen illalla (mitään ongelmaa ei ole kun olen pois, jotenkin tämä on vain mennyt näin) ja mies taas leikkii lapsen kanssa enemmän kuin minä ja erilaisia leikkejä. Vietämme myös kesken päivien omia hetkiä esim. kirjan tai lehden parissa tai tietokoneella toisen ollessa lapsen kanssa, nelivuotiaan kanssa näin tosin voi tehdä vaikka olisi yksinkin lapsen kanssa.

Meillä on yksi nelivuotias lapsi ja odotamme toista. Itselläni on ollut enemmän vastuuta silloin kun lapsi oli pienempi, nyt taas vastuut ovat tasaantuneet. Tällä hetkellä olemme kummatkin töissä ja vapaa-ajalla mies on varmaankin enemmän lapsen kanssa kuin minä mutta itse taas otan vastuuta enemmän esimerkiksi ruuanlaitosta vaikka kotitöitäkin jaamme ja mies vastaa pääsääntöisesti ainakin viikonloppujen aamupalasta. Meillä myös miehellä oli suht pitkä hoitovapaa esikoisen kanssa joten meillä on kokemus myös tällaisesta päävastuusta miehellä. Nyt tuntuu, että kotonaolo on työssäkäyntiin verrattuna helpompaa mutta kun lapsi oli vauva oli kotiarki kyllä aika raskasta kun kaikki oli uutta ja yöllä oli paljon heräämisiä, (valvomista ei varsinaisesti ollut kovin paljon kun lapsi nukahti helposti rinnalle) jotka kyllä rasittivat ja olivat omalla kontollani, mikä oli mielestäni järkevää imetyksen vuoksi ja muutenkin olisi ihan kauheaa mennä töihin aamulla jos pitäisi öisin kovasti heräillä. Saa nähdä miten sitten kun lapsia on kaksi. Etukäteen odotan puolison ottavan aika paljon vastuuta esikoisesta vapaa-ajallaan koska päivät viikolla hoidan sekä häntä että vauvaa. Jää hänelle varmaan harrastusaikaakin, isompi ongelma lienee se jos hänellä on paljon ylitöitä kuin harrasteet ja oma aika. Vauvaa haluan hoitaa pitkälti itse jos vain pystyn, en esikoistakaan paljon jättänyt isälle koska imetys oli niin tiuhaa. Toki mies kuitenkin tulee vauvanhoitoonkin osallistumaan. Vauva-aikana kuitenkin jätän vauvan miehen hoitoon varmaan aika lyhyiksi ajoiksi ja satunnaisesti jos eivät terveys- tai muut välttämättämömät syyt muuhun pakota. Sitten kun lapsi on yli vuosikas rupean tekemään pikkuhiljaa enemmän irtiottoja ja miehen vastuu lisääntyy myös kuopuksesta.

Käytännössä miehellä ei ole vapaapäiviä kuin silloin, kun poistuu kotoa. Siksi ei ole kotona lasten kanssa oikeastaan yhtään, siis "päävastuullisena". Mökillä sen on pakko, koska en ole mukana.

Aika tasan hoidetaan, ajoittain toinen enemmän kuin toinen, vähän vaihtelee muun elämäntilanteen ja velvoitteiden mukaan. Harrastukset painottuvat kummallakin vähän eri vuodenaikoihin, joten luontaisesti toinen huolehtii tiettyinä aikoina enemmän kuin toinen. 

Silloin kun olin itse kotona hoitovapaalla, kannoin enemmän vastuuta, koska miehen työ oli mielestäni raskaampaa kuin se mitä kotona tein, minusta kotona oli ihan mukavaa ja leppoisaa. 

Miksi mies tartteisi töiden päälle vielä omaa aikaa? Eikö se ole omaa, kun hoitaa omia lapsia?

Mulla on päävastuu ja hoidan sen ihan mielelläni. Mutta saan kyllä ihan helposti vastuun isälle jos on tarvista ja mies pystyy jäämään kotiin helpommin, jos joku lapsista on sairaana. Onneksi lapset ovat jo kaikki koululaisia ja omatoimisia hyvin monessa asiassa.