En ole uupunut teinien äiti.Luulenpa että noi vauvojen ja taaperoiden

En minäkään ole uupunut teinien äiti. En myöskään koskaan ole ollut uupunut taaperoiden äiti. Elämäni näiden lasteni kanssa on äärettömän helppoa. Pienemmät osaavat käyttäytyä  ja isommat osaavat käyttäytyä. Helppoa kuin heinänteko.

Ainoa aika, kun väitin olevani uupunut, on esikoiseni vauva-aika 14v sitten. Sekin narinani naurattaa nyt.

t. neljän 6-14vuotiaiden äiti

Mä olen uupunut. En lasten takia, vaan työn takia. Menen töihin ajoissa että ehdin ajoissa kotiin, erityisesti nuorimman lapsen vuoksi- joka ei ole vielä teini. Lisäksi yritän välttää Helsingin ruuhkia. Työtahti uuvuttaa.

Lasten vuoksi väsymystä on vain harrastusrumbassa (3lapsen kilpaharrastukset) ja kotityöt (aina tarvitaan jotain ruokaa, astioiden pesua ja pyykkäämistä). Ihmeesti teininkin siivoamisia pitäisi vahtia, saatikka sen pienen koululaisen, joka todella sotkee... Lisäksi usein meillä pyörivät ne lasten kaveritkin, joka tietenkin on kiva, mutta tuovat tiskiäkin.

Lasten käytös ei väsytä. Eivät ole kovin hankalia, ihan normeja. Silti tuntuu että pitäisi jaksaa olla jämäkämpi yhdessä sun toisessa asiassa. Myös nukkumaanmenossa, jossa näkyy että lapset saavat parhaimmillaan nukkua aamulla sen pari tuntia pidempään kuin minä, joten jaksavat illallakin enemmän.

Toisaalta odotan aikaa että ettei tarvitse olla väsynyt ja tehdä tälläistä määrää kotitöitä. Lasten seurasta en kuitenkaan haluaisi luopua.

Molemmissa on omat raskautensa eikä teinien äitinäkään aina saa nukkua öisin kun teinit kolistelee ja ramppaa edestakaisin vähän väliä.

No minne ne teidän teinit kolistelee ja ramppaa vähän väliä?

Ei meillä kyllä kolistele tai ramppaa teinit eikä aikuiset, taaperot varsinkaan.