Lue keskustelun säännöt.
Yo-todistukset ennenvanhaan eivät olleet täynnä laudatureja
03.06.2013 |
Yli 80-vuotias isoisäni, ylioppilas vuodelta 1951, kertoi, että hänen aikanaan laudatur oli harvinainen arvosana. Ei todellakaan ollut 6 ällän ylioppilaita lähestulkoonkaan edes jokaisessa koulussa ollut suunnilleen ikinä. Jos pari ällää sai, oli jo todella hirveän hyvä.
Miksi nykyään arvosanat lohkeaa helpommin? Onko kansamme äly kasvanut, opetuksen taso noussut, vai sittenkin ylioppilaskirjoitusten taso laskenut?
Kommentit (39)
Laudaturia saa nykyään vielä harvempi, kun otettiin eximia käyttöön.
Sikäli nykyään on helpompaa, että voi kirjoittaa useassa eri erässä. Itse jouduin kirjoittamaan 2 lyhyttä kieltä kuudessa tunnissa saman päivän aikana. Ensimmäiseen käytin 3,5 tuntia ja toiseen 2,5 tuntia. Aika vaikeaa saada älliä tällä menetelmällä, mutta oli se mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin laudatur on vaikeampi saada koska on eximia! Eli moni niistä, jotka ennen saivat L:n, saisivat tänä päivänä E:n.
Olen luullut että homma menee niin, että katsotaan että tiettyjä arvosanoja tulee about tietty osuus kutakin. Esim. vuonna 1992 pitkän matikan laudaturiin tarvittiin aiempaa vuosia enemmän pisteitä, koska itse koe oli niin helppo,
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 10:48"]
Musta tuntuu, että peruskoulussakin saadaan nykyään vaan 8,5 ylittäviä keskiarvoja. Ei voi olla sattumaa, että stipendejä ja yli ysin keskiarvoja on lähes jokaisella tutun lapsella. Alle 8 keskiarvoja on tuskin kellään enää.
[/quote]
Koulutodistus ja yo-todistus ovatkin kaksi eri asiaa. Koulutodistuksessa voi olla jopa puolitoista numeroa pärstäkerrointa. Yo-todistuksessa ei ole. Se on valtakunnallinen koe, ainoa objektiivinen koe, jolla voi verrata oppilaiden suorituksia. Silti siltä halutaan viedä sen asema, vaikka pitäisi toimia päin vastoin. Ilmeisesti on jo niin paljon tahoja, joiden intresseissä on suosia nykyistä pääsykoekulttuuria ja siihen elimellisesti liittyviä valmennuskurssibisneksiä.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 10:53"]
moni niistä, jotka ennen saivat L:n, saisivat tänä päivänä E:n.
[/quote]
Kuten minä, joka sain ainoan laudaturini pisteillä 89 eli se olisi arvosanana 9 - . Se olisi ilman muuta exemia tänään.
Toisaalta reaalin ja englannin magnani saattaisivat olla exemioita, sillä eikö hyvästä magnasta toisaalta ole myös nipistetty exemian puolelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika hauska muuten, että pidätte kovempana juttuna jos joku kirjoittaa sen neljä ainetta kerralla ja niistä laudaturit. Mitä nämä nykyiset yo:t sitten tekevät? Jos kirjoittaa 11 ainetta kolmella kerralla, tulee siitäkin pakosti esim. 4+4+3 per kerta. Ihan sama ja rankempi hommahan tuo on! Itse kirjoitin seitsemän ainetta, syksyllä kolme ja keväällä neljä. Miten tuo on pienempi homma kuin teidän ennen muinoin kerralla kirjottaneiden?
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 10:55"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 10:48"]
Musta tuntuu, että peruskoulussakin saadaan nykyään vaan 8,5 ylittäviä keskiarvoja. Ei voi olla sattumaa, että stipendejä ja yli ysin keskiarvoja on lähes jokaisella tutun lapsella. Alle 8 keskiarvoja on tuskin kellään enää.
[/quote]
Koulutodistus ja yo-todistus ovatkin kaksi eri asiaa. Koulutodistuksessa voi olla jopa puolitoista numeroa pärstäkerrointa. Yo-todistuksessa ei ole. Se on valtakunnallinen koe, ainoa objektiivinen koe, jolla voi verrata oppilaiden suorituksia. Silti siltä halutaan viedä sen asema, vaikka pitäisi toimia päin vastoin. Ilmeisesti on jo niin paljon tahoja, joiden intresseissä on suosia nykyistä pääsykoekulttuuria ja siihen elimellisesti liittyviä valmennuskurssibisneksiä.
[/quote]
No, valmennuskurssit taitaa olla "pakollisia" vain vaativimmilla aloilla (oikis, lääkis jne.). Perusyliopistotutkintoon ei sellaista tosiaan tarvitse, jos osaa itse lukea. Ja lukeminen nyt on opintojen onnistumisen edellytys, eli kyllä pääsykokeet paremmin opiskelijoita karsii kuin se, että tuijotettaisiin vain arvosanoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 10:58"]
Aika hauska muuten, että pidätte kovempana juttuna jos joku kirjoittaa sen neljä ainetta kerralla ja niistä laudaturit.
[/quote]
80-luvulla kirjoitettiin kyllä kuusi ainetta ihan yleisesti. Ekalla koeviikolla kolme ma-ke-pe ja sitä seuraavalla viikolla kolme ma-ke-pe. Vain harvat kirjoittivat vain neljä eli ne pakolliset vain. Paljonko niitä pakollisia on nykyään?
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 10:57"]
Toisaalta reaalin ja englannin magnani saattaisivat olla exemioita, sillä eikö hyvästä magnasta toisaalta ole myös nipistetty exemian puolelle?
[/quote]
Ei, vaan arvosana laudatur jaettiin kahtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laudatureja on suhteellisesti täsmälleen saman verran kuin minä tahansa aikaisempana vuonnakin. Tämä johtuu siitä, että yo-kirjoitusten arvosanat suhteutetaan normaalijakaumaan, eli ns gaussinkäyrään, tai kellokäyrään. Tämän seurauksena KAIKKIA arvosanoja on aina, joka vuosi täsmälleen saman suuruinen osa kirjoittajista. Myös hylättyjä.
Laudaturien lisääntyminen johtuu siis vain ja ainoastaan siitä, että myös kirjoittajia ja niin ollen suoritettuja kokeita on enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen kyllä eri mieltä. esim.60-80-luvuilla ei ollut käytössä e:n arvosanaa, oli m ja l, mikäönykyisin olisi e, oli tuona aikana usein l - näin selitti eräs perheenjäsen, jolla 60-l.saadussa tokarossa oli 4 ällää.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 11:05"]
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 10:57"]
Toisaalta reaalin ja englannin magnani saattaisivat olla exemioita, sillä eikö hyvästä magnasta toisaalta ole myös nipistetty exemian puolelle?
[/quote]
Ei, vaan arvosana laudatur jaettiin kahtia.
[/quote]
Ahaa, ok, en tiennyt tuota, ajattelin, että exemian myötä kaikkia muitakin osioita on rukattu uusiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laudaturin saa 5% kyseisen aineen kirjottaneista. Tämä on nykypäivän fakta!
Oliko esim. 60-luvulla niin, että ei ollut edes arvosanaa magna, vain laudatur, cum laude ja joku alempi B? Ja siitä sitten lisättiin magna ja 90 - luvulla vielä eximia?
Kyllä taso on laskenut reippaasti. Nuorilla on elämässä niin paljon muutakin kuin koulujutut nykyään, että se näkyy suoraan siinä, mitä yo-kirjoituksissa voidaan kysyä. Uuden laudaturin pisteraja on melkein sama kuin oli aikanaan ja eximian pisteraja alkaa lähennellä vanhan magnan rajoja. Enemmän tullut valinnaisuutta ja se tietysti helpottaa. Esimerkiksi matikassa saa valita kysymykset, kun ennen ei voinut kirjoittaa huippuarvosanaa osaamatta kaikkia osa-alueita, koska kaikkiin 10 piti vastata. Missään tapauksessa kirjoitusten taso ei ole noussut vaan laskenut. Äitini jäi juuri lukiosta eläkkeelle ja siivosi kaapista vuosien saatossa kopioimiaan hyviä yo-vastauksia. Sanoi, että lueskeli niitä hetken ja mietti, että kuinka eri tasolla vielä vastaukset oli 90-luvulla kuin nykyään. Vastaustyyli, osaaminen, rakenne jne. Sanoi, että oli aika kamalaa oikein havahtua siihen, millainen alamäki on viimeisen 20 vuoden aikana tullut. Toisaalta taas kuulemma 80-luvun ja 90-luvun vastauksissa ei ole pahemmin tasollisesti eroa. Mutta mä puolustan nuoria. Heillä on niin paljon muutakin tietoa saatavilla ja tavallaan kovalevy täytyy muistakin asioista kuin kouluasioista. Ei tyhmempiä vaan erilaisia.:)
Mulla on neljä ällää vuodelta 1984. En ole ollenkaan varma, olisivatko enää älliä, vaan pikemminkin eximioita.
Kirjoitukset voi nykyään hajauttaa, mutta on lukio raskaampi koulu kuin mun aikoinani.
Tuoreen ylioppilaan äiti
Lapseni opiskelee eräässä erittäin arvostetussa yliopistossa Keski-Euroopassa aineyhdistelmää, jota katsotaan vaativaksi. Hän menestyy opinnoissaan erittäin hyvin. Yo-todistus täkäläisestä lukiosta oli ihan hyvä, muttei huippua. Koulun rehtori oli sitä mieltä, ettei arvosanoja saa antaa liian helpolla, muuten yliopisto-opinnot ovat liian vaikeita ts. tasoero lukion ja korkeakoulun välillä on liian suuri. Lukio valmistaa oppilasta korkeakouluopintoihin ja arvostelun tulee olla tiukkaa. No meillä se kyllä kantoi hedelmää, kun arvosanat eivät tulleet helpolla.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 10:58"]
Aika hauska muuten, että pidätte kovempana juttuna jos joku kirjoittaa sen neljä ainetta kerralla ja niistä laudaturit. Mitä nämä nykyiset yo:t sitten tekevät? Jos kirjoittaa 11 ainetta kolmella kerralla, tulee siitäkin pakosti esim. 4+4+3 per kerta. Ihan sama ja rankempi hommahan tuo on! Itse kirjoitin seitsemän ainetta, syksyllä kolme ja keväällä neljä. Miten tuo on pienempi homma kuin teidän ennen muinoin kerralla kirjottaneiden?
[/quote]
Ennenvanhaan, kun minä olin nuori, oli ihan yleistä, että kirjoitettiin se maksimi, eli 6 ainetta kerralla.
[quote author="Vierailija" time="03.06.2013 klo 11:39"]
Lapseni opiskelee eräässä erittäin arvostetussa yliopistossa Keski-Euroopassa aineyhdistelmää, jota katsotaan vaativaksi. Hän menestyy opinnoissaan erittäin hyvin. Yo-todistus täkäläisestä lukiosta oli ihan hyvä, muttei huippua. Koulun rehtori oli sitä mieltä, ettei arvosanoja saa antaa liian helpolla, muuten yliopisto-opinnot ovat liian vaikeita ts. tasoero lukion ja korkeakoulun välillä on liian suuri. Lukio valmistaa oppilasta korkeakouluopintoihin ja arvostelun tulee olla tiukkaa. No meillä se kyllä kantoi hedelmää, kun arvosanat eivät tulleet helpolla.
[/quote]
Sen takia on hyvä, että ylioppilaskirjoituksia ei ole poistettu, koska niissä kaikki ovat samalla viivalla, eikä pärstäkerroin tms. vaikuta.
Musta tuntuu, että peruskoulussakin saadaan nykyään vaan 8,5 ylittäviä keskiarvoja. Ei voi olla sattumaa, että stipendejä ja yli ysin keskiarvoja on lähes jokaisella tutun lapsella. Alle 8 keskiarvoja on tuskin kellään enää.