Miksi matematiikka on niin tärkeää?

Koska matematiikka on ainoa universaali kieli mitä meillä on. Jos tänne joku päivä tulee avaruusolentoja, he osaavat ihan samanlaista matematiikkaa.

Matematiikka on deduktiivista päättelyä mistä ei voi väitellä, sillä joka vastaus on osoitettavissa joko oikeaksi tai vääräksi.

Tarkoitat varmaan laskentoa.

Matematiikka on kiehtovaa.

Ihanan loogista! Ei tarvi päntätä ulkoa jotain typeriä vuosilukuja, vaikka.

Kaavoja joutuu muistamaan ulkoa

Matematiikan osaamisella mitataan loogista ajattelua.

Mutta kun nissä opinnoissa tulee väkisinkin matikka eteen..ei tul  oikein mitään työtä mieleen, missä ei matikkaa tarvitsisi...ehkä lastenhoitaja..

Jos peruskoulusta ei pääsisi läpi ennenkuin on tenttinyt prosentti- ja korkolaskut kiitettävästi läpi, Suomessa olisi paljon vähemmän ylivelkaantuneita reppanoita.

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 22:06"]

Kaavoja joutuu muistamaan ulkoa

[/quote]Ei niitä joudu opettelemaan jos on vähänkään looginen ihminen.

Tuo on ihan totta, että matikkaa tarvitaan lähes jokaisessa työssä alasta riippumatta. Ja melkein kaikkiin opintoihin se liittyy myös, tavalla tai toisella.

Olen mielestäni looginen ihminen ja osaan myös organisoida elämäni hyvin, vaikka suuri perhe. Hoidan perheen raha-asiat ja pidän tarkkaa laskua menoista ja tuloista. Siihen se mun matikkapää sitten loppuukin. Vaikeuksia tuottaa lapsen 13v läksyt. Miks mä oon näin tyhmä??    Ap

Koska se vaatii monenlaista ajattelun taitoa ja sen avulla voi kätevästi mitata ymmärtämistä. Itse asiassa toivottavasti lastenhoitajillakin on käsitystä matematiikasta ja etenkin siitä miten sitä varhaiskasvatuksessa opitaan, sillä päiväkoti on keskeinen ympäristö kodin lisäksi missä matemaattisen ajattelun taitoja opitaan, jo ihan pienestä: sarjoittamista, luokittelua jne. jotka toimivat aritmeettisten taitojen perustana.  Lastenhoitajan ei tarvitse kyllä osata laskea kovinkaan hankalia laskuja itse, mutta tietoisuus lukumääristä yms. on tärkeää ja se, miten sanallistaa niitä lapsille ja ohjata lasten havaintoja.  

Ilmeisesti mua ei ole lapsena ohjattu mitenkään matematiikan maailmaan. Jo ekalla luokalla tuotti vaikeuksia. :( Ap

[quote author="Vierailija" time="23.05.2013 klo 22:19"]

Olen mielestäni looginen ihminen ja osaan myös organisoida elämäni hyvin, vaikka suuri perhe. Hoidan perheen raha-asiat ja pidän tarkkaa laskua menoista ja tuloista. Siihen se mun matikkapää sitten loppuukin. Vaikeuksia tuottaa lapsen 13v läksyt. Miks mä oon näin tyhmä??    Ap

[/quote]

Monessa tapauksessa se on vain harjoituksen puutetta.

Siksi onkin tärkeää ap, että päiväkodeissa on pedagogisen koulutuksen saaneita ammattilaisia töissä, jotka tiedostavat ja osaavat ohjata lapsia "matemaattiseen maailmaan" , sillä aikuisen tuella on tässä merkittävä vaikutus. Niillä lapsilla joilla on ollut pätevää varhaiskasvatusta ja pätevä opettaja, on tutkimuksissa havaittu olevan 1-2 vuoden etumatka matemaattisessa ajattelussa verrattuna niihin, joilla on ollut päiväkodissa epäpätevä tai ei niin osaava opettaja. Ja että tämä ero tulee säilymään jatkossakin. Jostain syystä juuri matematiikassa ero säilyy, vaikka äidinkielen taidossa lapsilla on mahdollisuus kuroa taitojaan kiinni. Nykyisin lto-koulutuksessa kiinnitetäänkin paljon huomiota lapsen ajattelun taitojen edistämiseen, matemaattinen ajattelu on osa sitä. Koulun aloitus sujuu silloin helpommin. 

Onko joillakin syntyessään hyvä "matikkapää" vai onko heillä vain sattunut hyvä tuuri kasvatuksen suhteen?

Osa on luonnostaan hyvin älykkäitä. Perinteinen älykkyys on nimenomaan loogista päättelyä.

Loput sitten joutuvat tekemään kovasti töitä. Olennaista on, että oppii pohjatiedot hyvin. Suurimmalla osalla on ongelmana, että siirrytään uuteen asiaan ennen kuin vanha on automatisoitunut. On hyvin vaikea hahmottaa kertotauluja ja vielä työläämpää laskea niitä, jos on huono yhteenlaskussa. Kertolaskuhan on vain lyhympi kirjoitusmuoto yhteenlaskulle (esim. 3x2 = 2+2+2)

Kyllä matematiikka on pitkälti synnynnäistä lahjakkuutta, tietty tätäkin taitoa voi harjoitella ja oppia tekemällä töitä sen eteen. Aina on kuitenkin näitä, jotka vain "tajuavat" matikkaa. Heille se on helppoa, on ollut aina eikä heidän tarvitse sitä kummemmin opetella. Samalla tavalla kuin jotkut ovat luonnostaan hyviä maalaamaan ilman opetusta tai musikaalisesti lahkakkaita.

Itse olen niin tavattoman huono matematiikassa ja itkua pidellen opetellut kertotauluja (jotka eivät tänäpäivänäkään ole jääneet mulle muistiin) peruskoulun pääsin jotenkuten läpi. Sitten pääsin opiskelemaan unelma-ammattiini mutta sielläkin oli jonkin verran matikkaa ja enhän minä sitä osannut sillä ihan perusasiatki tuotti vaikeuksia :( pääsin vain sinnillä lävitse ja huokaisin helpotuksesta sekä valmistuin.. no nyt työelämässä kuulemma tentataan TAAS! Juuri kun ajattelin ettei enää tarvitse päästä yhtäkään matikankoetta läpi... en tiedä miten tästä päästään!

On varmasti synnynnäisiä eroja hahmottamiskyvyissä. Mutta vaikea varmaan osoittaa mitä on synnynnäistä lahjakkuutta ja mikä sopivalla tavalla tukeneen ympäristön vaikutusta. Joku tieto mulla on jäänyt mieleen, että lukumäärien (joukkojen suuruuksien) hahmottamiskyky liittyisi vahvasti matemaattisissa aineissa pärjäämiseen lapsilla. Sellasia voi pientenkin kanssa harjoitella, onko tässä kasassa enemmän vai vähemmän legoja kuin tässä toisessa, tai onko tällä sivulla enemmän vai vährmmän pisteitä kuin tällä sivulla.

Iso osa vaikeuksista matikkaan liittyen on mun mielestä kuitenkin ainakin aikuisilla sitä, että yksinkertainenkin asia muuttuu mahdottomaksi kun sanotaan että on kyse matikasta. Tapahtuu joku sellainen affjftsgaasdfhfsöääöälöäälää-reaktio. Jos siitä pääsisi yli, niin huomaisi että itseasiassa teen paljon vaativampaa ajatustyötä joka päivä ja olen aivan vastaavaa asiaa tietämättäni käyttänyt suvereenisti lapsesta asti. Nyt vain näen sen vähän eri yhteydessä eri kielelle käännettynä, mutta osaanhan minä tämän.

Kyllä matemaattisesti lahjakkailla elämä on helpompaa.