Olen vähän iäkkäämpi, mutta en vaan ole oppinut valittamaan
Elämään on mahtunut paljon suruja ja iloja, kokemuksia on tullut, hyviä ja pahoja, on ollut vaikeita aikakasia. En ole ollut koskaan tyytymätön.
joten ei ole tarvinnut valittaakkaan. kaikki ovat olleet kokemuksia, ilman vastoinkäymisiä en olisi se persoona, mikä olen. olen oppinut nöyryyttä ja kiitollisuutta, parhaat ominaisuuteni mielestäni, ne tekevät elämästä kivemman.
Tällä palstalla olen kohdannut paljon koppavuutta, se kait kuuluu nuoruuteen.
Mutta tuo valittaminen on aikamoista, kyllä ihmisen olisi hyvä ymmärtää ettei elämä ole mikään laitos, se on sinun oma elämä, olet oman elämäsi kapteeni, sinulla on kapteenin vastuu, ei yhteiskunnalla. sen kun ymmärrät, saat paremman elämän.
Kommentit (7)
Mä valitan joskus, enimmäkseen en.
Mun elämä viime aikoina: masennus, syöpä, työttömyys. Koska sitten saisi valittaa?
Nyt olen kyllä tyytyväinen: jäin henkiin, vaikka en kovin hyvin voikaan ja rahat on loppu.
Ihana ilma, lähden ulos, tsau!
[quote author="Vierailija" time="21.05.2013 klo 14:08"]
Mä valitan joskus, enimmäkseen en.
Mun elämä viime aikoina: masennus, syöpä, työttömyys. Koska sitten saisi valittaa?
Nyt olen kyllä tyytyväinen: jäin henkiin, vaikka en kovin hyvin voikaan ja rahat on loppu.
Ihana ilma, lähden ulos, tsau!
[/quote]
minäkin oli onnekas, parannuin syövästä, olen vähän masentunut, mutta myös hyvin kiitollinen. ap. minäkin lähden kävelylle.
Olen huomannut, että pahimpia valittajia ovat ne jotka sanovat "en valita", poikkeuksetta. Just saying...
Pahimmat valittajat ovat ikäluokassa 55-60+
"Kaikki oli niin hyvin silloin kun minä vaan menin ja sain työpaikan." Olikohan se ihan omaa ansiota vai työvoimapulaa silloin 60-70 luvulla?
Ihmettelevät suureen ääneen mikä on nuorisossa vika kun ei työ kelpaa?
Me laman lapset kannamme ihan toisenlaista taakkaa kuin valivalimummot.
On nama typeriä lapsia, mutta heitä on ollut aina.
Olen ollut tyytymätön useita kertoja, mutta valittaja en ole minäkään...