Miltä on tuntunut siinä vaiheessa

kun haaveilu on muuttunut todeksi, ja olet todella muuttanut jonnekin ulkomaille, etenkin jos olet siitä jostain tietystä asuinpaikasta pitkään haaveillut?

Täällähän välillä on ulkomaillakin asustelevia kirjoittelemassa, joten kiinnostaisi kuulla omakohtaisia kokemuksia. Kaikki uusihan tietenkin voi olla monenlaista raskastakin tunnetta herättävää, vaikka se olisikin kuinka suunniteltua ja kauan odotettua ja hyvin perusteltua, että miksi se sopii juuri itselle. Ajattelin vain että tuleeko siinä jossain vaiheessa ihan kamala hetkellinen katumus ("mitä oon mennyt tekemään!") sitten siinä vaiheessa kun kaikki on paketissa ja isot linjaukset vedetty niin ettei niihin niin vain voikaan enää palata?