Kotimainen perunakilo 6€, ulkomaalaiset tomaatit ja kurkut 1-2€ kilo...

Sitä kutsutaan K&S kartelliksi.

Kotimaiset tomaatit olivat ainakin alkuviikosta alle euron kilo.

Missä peruna on 6 euroa kilo? Helsingissä n. 1-1,50.

Mitä kultaperunaa olit ostamassa? Itse en ole tuollaisia hintoja nähnyt edes täällä lapissa, jossanyt olen.

Vierailija kirjoitti:

Missä peruna on 6 euroa kilo? Helsingissä n. 1-1,50.

Maaseudun ruokakaupoissa. Sairasta ryöstöä.

Mistä ostat perunasi?

Taidan tehdä rikosilmoituksen ja puhelun kuluttaja-asiamiehelle.

Vierailija kirjoitti:

Mistä ostat perunasi?

S-kaupasta, perunat tulevat paikalliselta perunatilalta noin 5 kilometrin päästä. Hämmästelen tätä hintaa.

Provo ilmiselvästi ja huono sellainen

Lidlissä taitaa peruspotut olla jotain 0,89 €/kg.

Vierailija kirjoitti:

Provo ilmiselvästi ja huono sellainen

S-Market Keitele. Hannulan peruna 6€ kilo.

Vierailija kirjoitti:

Taidan tehdä rikosilmoituksen ja puhelun kuluttaja-asiamiehelle.

Niistä täytyy määrittää fluatsinamipitoisuus. Sen varoaika on ollut kautta aikojen väärä.

Älä syytä perunatilaa vaan S-Kauppaa, joka vetää välistä vähintään 50%.

Laadusta saa maksaa pienillä kylillä, joissa ei ole kilpailua.

Käsin nostettu varhaisperuna(jokin duosikkilajike, kuten Siikli) voi olla kaupassa jopa 7€/kilo.

Tavallisen bulkki- varastoperunan tuottajahinta vaihtelee 10-20 sentin välillä, varhaisperuna on spesiaalituote.

Uusi peruna on uutta vain hetken.

Se on erikseen toimitettava tilalta kauppaan.

Parhaat perunat kasvatetaan maltillisella typpilannoituksella, jolloin sato jää normaalia pienemmäksi.

Varhaisperunan nosto pitää tehdä varoen, jotta tuleentumaton peruna ei kolhiudu pilalle.

Turha verrata jotain käsin nostettua uuden sadon Siikliä bulkki laariperunaan.

muinaismuija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidan tehdä rikosilmoituksen ja puhelun kuluttaja-asiamiehelle.

Niistä täytyy määrittää fluatsinamipitoisuus. Sen varoaika on ollut kautta aikojen väärä.

Hopönpöpön.

Näin varhain nostettava peruna ei kaipaa rutontorjuntaa ollenkaan.

Assburger kirjoitti:

muinaismuija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidan tehdä rikosilmoituksen ja puhelun kuluttaja-asiamiehelle.

Niistä täytyy määrittää fluatsinamipitoisuus. Sen varoaika on ollut kautta aikojen väärä.

Hopönpöpön.

Näin varhain nostettava peruna ei kaipaa rutontorjuntaa ollenkaan.

Maassa voi silti olla vanhaa myrkkyä ties kuinka paljon! Ei ne sieltä minnekään katoa - tai no pohjavesiin tietysti osa.

Assburger kirjoitti:

muinaismuija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taidan tehdä rikosilmoituksen ja puhelun kuluttaja-asiamiehelle.

Niistä täytyy määrittää fluatsinamipitoisuus. Sen varoaika on ollut kautta aikojen väärä.

Hopönpöpön.

Näin varhain nostettava peruna ei kaipaa rutontorjuntaa ollenkaan.

Ei tarvi muukaan, kun samaan paikkaan ei kylvetä pottua peräkkäisinä vuosina - ei seuraavanakaa.

http://jukuri.luke.fi/handle/10024/473712

Tuollahan ne lukee ja onpa todenneet myöhemmin esimerkiksi fluatsinamin varoajan olevan aivan liian lyhyt... Ei voi tietää, onko potunkasvattaja koskaan ymmärtänyt sitä asiaa vai millä mitalla niitä myrkkyjä levittelee.

"TOISTO-hankkeessa tutkittiin metributsiini (Senkor) - ja linuroni (Afalonneste) -herbisidien sekä fluatsinami (Shirlan) -fungisidin jäämiä kolmen maalajeiltaan erilaisen perunapellon maassa. Pelloilla oli viljelty perunaa pitkään. Torjunta-aineita käytettiin normaalimääriä Lammilla ja Köyliössä vuosina 2004 2006 ja Lopella vuonna 2004. Jäämänäytteitä kerättiin neljästä maakerroksesta kahdesta yhteentoista kertaa vuodessa kaikilta koepaikoilta. Sääolosuhteet vaihtelivat koevuosina suuresti. Kasvukausi 2004 oli hyvin sateinen ja viileähkö, kesä 2005 keskimääräinen ja kasvukausi 2006 poikkeuksellisen lämmin ja kuiva. Talvetkin olivat keskenään hyvin erilaisia, 2006 2007 oli niistä kylmin. Metributsiinijäämät pienenivät kaikilla pelloilla melko tasaisesti käsittelyjen jälkeen. Linuronin pitoisuudet lisääntyivät maassa heinäkuuhun saakka, jonka jälkeen jäämät alkoivat pienentyä. Lammilla molemmat herbisidit hävisivät maasta viimeistään keväällä ennen seuraavaa ruiskutusta paitsi viimeisenä keväänä 2007. Köyliössä metributsiini- ja linuronijäämät näyttivät pysyvämmiltä kuin Lammilla. Fluatsinami ei yleensä ehtinyt hajota kokonaan ennen uusia ruiskutuksia Lammilla ja Köyliössä, ja erityisen hitaasti se hajosi Lopen runsasmultaisessa maassa. Linuroni ja metributsiini näyttivät kulkeutuvan fluatsinamia herkemmin muokkauskerroksen alapuolelle erityisesti karkealla ja vähämultaisella maalla Köyliössä. Linuroni ja metributsiini uuttuivat helposti pellon pinnalla seisovaan veteen, jossa havaittiin merkittäviä määriä myös kaikkia kolmea metributsiinin hajoamistuotetta. Tutkimus osoitti, että Suomessa etenkin fluatsinami kertyy jo kolmena vuonna toistuvasti käytettynä maahan. Myös linuronijäämät saattavat lisääntyä maassa. Metributsiinin kertyminen maahan on sen sijaan vähäistä.;"

Vierailija kirjoitti:

Mitä kultaperunaa olit ostamassa? Itse en ole tuollaisia hintoja nähnyt edes täällä lapissa, jossanyt olen.

Maltodekstriinissäkin voi olla tuota, vaikka se on yleensä tehty maissista se voi olla myös perunasta.

"Dr Seralini concluded that rats which ate the GM maize had ' statistically significant' signs of liver and kidney damage. Each strain was linked to unusual concentrations of hormones in the blood and urine of rats fed the maize for three months, compared to rats given a non-GM diet.

The higher hormone levels suggest that animals' livers and kidneys are not working properly.

Female rats fed one of the strains also had higher blood sugar levels and raised levels of fatty substances caused triglycerides, Dr Seralini reported in the International Journal of Microbiology.

The analysis concluded: 'These substances have never before been an integral part of the human or animal diet and therefore their health consequences for those who consume them, especially over long time periods are currently unknown.'" Dailymail kertoi