Minkä ikäisenä nuoruuden itsekkyytesi katosi?
Omalla kohdallani vasta noin 30 -vuotiaana. Sitä ennen olin todella itsekäs.
Kommentit (15)
En ole koskaan ollut itsekäs, olen hoitanut pikkusisaruksia 6 vuotiaasta lähtien. Ja tottakai kun sai lapsen, niin lapsen etu on mennyt aina oman edun ohi. Vanhin lapseni on jo aikuinen, nuorimmat vielä alle kouluikäisiä, kaikki ovat yhtä tärkeitä, kasvatan lapseni itsenäisiksi ja epäitsekkäiksi, joten vanhin on kunnon ihminen, eikä mikään itsekäs heitukka.
Noin 30-vuotiaana myös. Onneksi löysin silloin vasta nykyisen mieheni, koska hän ei olisi kestänyt sitä ihmistä mikä olin nuorempana.
Ala-aste ikäisenä, kun huolehdin alkoholisti äidistäni.
Viimeiset rippeet itsekkyydestö karisi, kun tulin äidiksi.
17- vuotiaana. Varsinaisesti en itsekäs ole ollut koskaan vaan aina olen ajatellut myös muiden kantilta. Mutta 17-vuotiaana loppu teineilyt
Mikä itsekkyys?
Mä yritän koko ajan opetella itsekkäämmäksi. Tunnen jääväni jatkuvasti muiden jalkoihin kun en osaa olla itsekäs ja pitää puoliani.
Nuorena olin aivan liian epäitsekäs. Siinä 25 vuoden tienoilla aloin viimein oppia tervettä itsekkyyttä.
Miksi yleistät, että kaikki nuoret ovat itsekkäitä?
Viimeistään 22-vuotiaana. En kuitenkaan ollut äärimmäisen itsekäs sitä ennenkään. Nuorena olin idealisti monella tapaa.
niinpä, ei kaikki ole edes nuorena samalla lailla itsekkäitä. Jotkukt kyllä ovat.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 23:58"]
Omalla kohdallani vasta noin 30 -vuotiaana. Sitä ennen olin todella itsekäs.
[/quote]
kuinka epäitsekäs olet nyt ?
teini-iässä. lapsena olin itsekäs.
[quote author="Vierailija" time="09.05.2013 klo 00:03"]
Miksi yleistät, että kaikki nuoret ovat itsekkäitä?
[/quote]
kaikki eivät ole itsekkäitä, mutta itsekkäämpiä ovat nuorena
Mä en muista, että olisin koskaan ollut itsekäs. Olin meidän perheen nuorimmainen lapsi, isoja sisaruksia kolme. Siinä vieressä oppi, että itsekkyys ei ole mistään kotoisin, isoin sisko oli kaikessa itsekäs, joten ei oikein napannut, kun en halunnut olla samanlainen. Opin myös sen, että mun ongelmat on niin pieniä, etten uskaltanut vanhempia kuormittaa sitten vielä omilla ongelmillani, kun vanhimmat sisarukset hoitivat senkin.
35 -vuotiaana eli n. pari viikkoa sitten. Tuli sellainen elämänopetus että nyt se entinen elämä on ohi.
22v. kun aloitin tämän "nykyisen elämäni".
Silloin tein tiettyjä päätöksiä ja elämänmuutoksia joiden mukaan elän yhä nyt 22 vuotta myöhemmin.